VieKas LIFE matkaraportti Slovenia 23.–28.9.2019: vie­ras­la­ji­tut­ki­joi­den konferenssin tuliaiset Suomeen

COST 17122 (AlienCSI) -hankkeen tapaaminen 23.–24.9.2018

AlienCSI (COST 17122) on EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on koota parhaimmat käytänteet ja kehittää kansalaistieteen menetelmiä liittyen haitallisten vieraslajien kartoittamiseen ja hallintaan. Hankkeella on viisi eri työryhmää, jotka työskentelevät eri osa-alueiden parissa:

1. Kuinka innostaa eri kohderyhmiä kansalaistieteen pariin?
2. Mitä erilaisia uusi tekniikoita ja teknologioita voidaan käyttää kansalaistieteessä?
3. Kerättävän tiedon ja sen käsittelyn yhdenmukaistaminen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen kannalta.
4. Kerätyn tiedon analysointi ja visualisointi.
5. Edellisten työryhmien työn pohjalta kehitettävä uusi kansalaistiedettä ja sen tuloksia hyödyntävä toimintakonsepti (kuten BioBlitz), joka voitaisiin ottaa käyttöön ympäri Eurooppaa.

Lisäksi AlienCSI -verkosto kokoaa juuri kattavaa listaa EU:n alueella käynnissä olevista kansalaistiedettä hyödyntävistä vieraslajihankkeista, ja järjestää pitkin vuotta koulutuksia ja työpajoja ympäri Eurooppaa.

Kansalaistieteen teema on ajankohtainen ja kiinnostaa kovasti VieKas LIFEa, sillä kehitämme juuri kansalaistiedetoimintaamme seuraaville vuosille. Pohdimme tiimissämme erityisesti, mikä motivoi ihmistä lähettämään omalla ajallaan tietoa vieraslajihavainnoistaan ja minkälaista palautetta hän toivoo saavansa osallistumisestaan.

Koska kansalaistieteen tiedeyhteisölle ja yhteiskunnalle tarjoama panos on monella tapaa merkittävä resurssi, on tärkeää ymmärtää mitkä asiat motivoivat henkilöä osallistumaan ja pysymään mukana toiminnassa ja ottaa ne huomioon jo suunnitteluasteella.

Tutkimusten mukaan kansalaistieteilijää motivoi seuraavat asiat:

• Halutaan oppia uutta (esimerkiksi uusia taitoja tai lajeja)
• Halutaan kokea uuden löytämisen riemua (esim. 1. havainto uudesta lajista)
• Halutaan olla mukana sosiaalisessa toiminnassa
• Halutaan tehdä merkittävää työtä jonkin asian puolesta

Luonnonsuojeluteemaiseen toimintaan osallistuvaa kansalaistieteilijää motivoivat lisäksi nämä asiat:

• Halutaan varjella tai puolustaa jotain tiettyä aluetta tai ekosysteemiä (esim. Suomen luontoa tai omaa asuinympäristöä).
• Halutaan osallistua omien arvojen mukaiseen toimintaan.

Kun olin hetken pohtinut asiaa, pystyin ilokseni toteamaan VieKas LIFE -hankkeen tarjoaman kansalaistiedetoiminnan tarjoavan kaikkia edellä mainittuja motivaattoreita!

AlienCSI -konferenssiin sisältyi myös kansalaistiedetempauksen toteuttaminen läheisessä Ljublajanan keskustan Tivoli-puistossa. Tehtävämme oli houkutella puistossa aikaa viettäneitä ljubljanalaisia osallistumaan vieraslaji-bingoon, missä tehtävänä oli lajikuvia sisältävän ”bingolomakkeen” avulla löytää puistossa esiintyviä haitallisia vieraskasvi- ja hyönteislajeja. Täyden bingorivin keräämällä sai palkinnokseen hyvän mielen. Tunnin kestävään tempaukseen osallistui vajaa parikymmentä, jopa yllättävänkin innostunutta slovenialaista.

Kaksipäiväisen konferenssin loppupuolella osallistuin työpajaan, jossa pohdittiin haitallisten vieraslajien kansalaistieteenä tehtävän kartoituksen tai torjuntatoimien mahdollisia eettisiä pulmia. Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoisia kysymyksiä:

• Voisiko maanomistajalle seurata jotain haittaa siitä, että hänen hallinnoimaltaan alueelta ilmoitetaan haitallisen vieraslajin kasvusto?
• Seuraisiko maanomistajalle siitä epätoivottuina pidettäviä seurantavelvoitteita tai kustannuksia?
• Miten varmistutaan, että samalla kun kartoitetaan tai torjutaan haitallisia vieraslajeja maastossa, ei vahingossa tuhota tai häiritä alkuperäiseen lajistoon kuuluvia kasvi- tai eläinlajeja?

Työpajan tuloksena päädyimme suosittelemaan ottamaan toiminnan mahdolliset eettiset kysymykset huomioon ja varautumaan niihin jo suunnitteluvaiheessa.

LIFE Artemis konferenssi 25.–28.9.2019 (Detection and control of forest invasive alien species in a dynamic world

Sloveniassa toimiva LIFE Artemis (https://www.tujerodne-vrste.info/en/) on VieKas LIFEn tavoin osittain EU LIFE ympäristöohjelman rahoittama hanke. Heidän 25.–28.9.2019 järjestämänsä konferenssi keskittyi metsien haitallisiin vieraskasvi- ja tuholaislajeihin ja niiden varhaiseen havaitsemiseen, seurantaan ja torjuntamenetelmiin.

LIFE Artemis -hankkeen tavoitteena on lisätä slovenialaisten tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja kannustaa kansalaistieteen menetelmin (oma kännykkäsovellus) vieraslajihavaintojen lähettämiseen erityisesti metsistä ja metsäisissä ympäristöistä, jotka peittävät yli puolet koko maan pinta-alasta.

LIFE Artemiksen suorittamien avoimien kyselyjen mukaan heidän työnsä on ollut menestyksekästä – vuosi vuodelta yhä useampi slovenialainen osasi kyselytutkimusten perusteella kertoa 1) mitä haitalliset vieraslajit ovat ja 2) mitä vaikutusta niistä on luonnolle sekä 3) nimetä niistä tunnetuimpia.

Kuten VieKas LIFE, myös LIFE Artemis käyttää yhtenä tärkeimmistä työkaluistaan kaikilla älypuhelimilla toimivaa helppokäyttöistä haitallisten vieraslajien havaintolomaketta (https://www.invazivke.si/). Lomakkeen täyttäminen on nopeaa ja helppoa, ilmoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin valita mielestään oikea laji ja ottaa siitä valokuva. Invazivke -järjestelmään on ilmoitettu kirjoitushetkellä lähes 68 500 haitallisen vieraslajin havaintoa, joista yli melkein 94 % on varmistettu lajimääritykseltään oikeaksi.

Yksi haitallisten vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisyn kannalta mielenkiintoisin esitys tuli Itävallasta. He ovat kouluttaneet vainukoirista ja heidän ihmisohjaajistaan työpareja havaitsemaan ekologisesti ja taloudellisesti merkittäviä lehtipuiden tuholaishyönteisiä, kuten aasianrunkojääriä (Anoplophora glabripennis, asian long-horned beetle) ja saarnenjalosoukkoa (Agrilus planipennis, emerald ash borer). Vainukoiria on mahdollista kouluttaa etsimään myös muita eläin- tai kasvivieraslajeja, kuten esimerkiksi jättiputkia ja tai espanjansiruetanoita. Itävaltalaisia ”jääräkoiria” on käytetty myös Suomessa etsintätehtävissä vuonna 2016, kun haluttiin varmistaa Vantaalta 2015 löydetyn aasianrunkojäärän häviäminen alueella tehtyjen mittavien karanteenitoimien jälkeen.

Tutustuin myös italialaiseen LIFE Asap -hankkeeseen, jonka tavoite on lähes identtinen kuin VieKas LIFElla. LIFE Asap tähtää italialaisten vieraslajitietoisuuden kasvattamiseen mm. toteuttamalla viestintäkampanjoita ja kouluttamalla haitallisten vieraslajien leviämisväylillä toimivia viranomaisia, liikeyrityksiä ja harrastusryhmiä. Lopuksi hanke laatii yhdessä tiedeyhteisön kanssa Italialle kansallisesti haitallisten vieraslajien listan sekä suosituksia toimenpiteiksi Italian hallitukselle, joka valmistelee EU:n vieraslajiasetuksen huomioon ottavaa kansallista lainsäädäntöä.

Slovenialainen tutkija (Mirjana Šipek) toi esille merkittävän haitallisten vieraslajien leviämisväylän, joka on myös meillä Suomessa valitettavan tuttu ilmiö – puutarhan kitkentäjätteiden dumppaaminen oman tontin ulkopuolelle. Sekä Suomessa että Sloveniassa on todettu varsinkin haitallisten vieraskasvilajien leviävän tehokkaasti luontoon metsän reunaan tai puronvarteen luvattomasti perustetuista kasvijätetunkioista.

Ljubljanan kaupungin koordinoima APPLAUSE -hanke kokeilee miten haitallisten puu ja ruohovartisten vieraskasvilajien kitkennästä syntyvää jätettä, eli biomassaa, voidaan hyödyntää raaka-aineena erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Tuotteisiin kuuluu mm. japanintataresta ja jättipalsamista valmistettua paperia ja kartonkia, ja puuvartisista lajeista valmistettuja leluja ja sisustustuotteita. APPLAUSE -hanke kehittää myös haitallisten vieraskasvien kaukokartoitusmenetelmää, jossa tekoälyn avustamana automatisoidaan kasvilajien tunnistaminen analysoimalla satelliittikuvia.

Konferenssin päätteeksi osallistuin mielenkiintoiseen työpajaan, jossa tehtävänä oli miettiä eri esimerkkien kautta mitä viestintäkeinoja olisi hyvä käyttää viestiessä haitallisista vieraslajeista eri kohderyhmille (esim. asukkaat, luontoharrastajat, kuntien ja valtion viranomaiset sekä yritykset) haitallisista vieraslajeista. Pohdimme myös mikä on viestintätoimien tavoite, eli minkälaisen muutoksen haluamme viestinnällä saada aikaan kohderyhmän toiminnassa. Lopuksi keksimme nokkelia ja huomiotaherättäviä otsikoita vieraslajeista kertoville lehdistötiedotteille ja artikkeleille. Toin itse ryhmätyöskentelyn lopuksi esille sen näkökulman, että nuorempia sukupolvia ei todennäköisesti tavoita tehokkaasti ainoastaan ns. perinteisen median keinoin tehtävä viestintä. Tutkijoiden, päättäjien ja viranomaisten on hyvä osata hyödyntää myös sosiaalisen median lainalaisuuksia. Vieraslajitietoisuus ei leviä pelkästään lehdistötiedotteiden vaan somessa levitettävien videoiden ja meemien avulla.

Yhteenvetona viikon aikana oppimastani: Suomea eteläisemmässä Euroopassa on haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat konkretisoituneet paljon aikaisemmin kuin meillä, kylmempien talvien ja lyhyempien kasvukausien Skandinaviassa. Tämän vuoksi Keski- ja Etelä-Euroopassa valtiot ovat joutuneet satsaamaan merkittävästi resursseja vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisyyn, uusien vieraslajien varhaisen havainnoinnin verkostoon, uuden haitallisen lajin löytämisen jälkeiseen nopeaan hävitystoimintaan ja useamman valtion väliseen yhteistyöhön haitallisten lajien leviämisen seurannassa ja pysäyttämisessä.

Ilmaston lämpenemisen myötä vuoden keskilämpötila tulee nousemaan ja kasvukausi pitenemään myös, mikä mahdollistaa yhä useamman haitallisen vieraslajin leviämisen ja pärjäämisen myös meidän leveysasteillamme. Mikäli Suomessa halutaan olla hyvin valmistautuneita tulevaisuuden vieraslajihaasteisiin, on korkea aika kääntää katse Keski-Euroopan suuntaan ja omaksua sieltä parhaat käytänteet.

Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.

Tämän artikkelin sisältö ja hankkeen viestintä edustaa ainoastaan VieKas LIFE -hankkeen näkemyksiä. EASME/Euroopan komissio ei ole vastuussa artikkelin sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

Lisätietoja

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä

• +358 44 3069 546
• markus.seppala(a)sll.fi
• Tutustu VieKas LIFE -hankkeeseen