Lahjoita

Villiruokablogi osa 4: Vuohenputki on sel­le­rin­ra­kas­ta­jien herkku

Blogi

–

Raikas ja rapea vuohenputki tuottaa satoa parhaassa tapauksessa koko kesän. Sellerintuoksuinen ja vivahteikkaan makuinen vuohenputki odottaa poimijaansa ensimmäisten joukossa keväällä, kirjoittaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Vuohenputki kasvaa usein laajoina ja tiheinä kasvustoina. Varsi on uurteinen samaan tapaan kuin raparperin. Lehdet kasvavat kierteisesti ja niiden kolmijakoisuus on hyvä muistisääntö. Varresta kasvaa useimmiten kolme lehteä, jotka ovat jakautuneet uudelleen kolmeksi sahalaitaiseksi lehdykäksi. Myös sellerimäinen tuoksu on hyvä lisä tunnistukseen.

Putkikasveissa on muutamia erittäin myrkyllisiä näköislajeja, joten vuohenputken helpot tunnistussäännöt on opeteltava hyvin ennen poimintaa (katso lista jutun lopusta).

Lehdet ja varret kannattaa kerätätä vasta maasta puhjenneina ja vaaleanvihreinä. Lehden ovat tällöin vielä sievästi suppuisia. Vuohenputken pienet valkoiset kukat kasvavat sarjana, ja siinä vaiheessa ei lehtiä enää kannata kerätä.

Vuohenputki on todella monipuolinen ruoanlaitossa. Lisäilen sitä sellaisenaan salaatteihin rucolan tapaan. Lisäksi se toimii pestossa, dippikastikkeissa ja keitoissa. Sitä voi myös kuivattuna sekoittaa yrttisuolaksi talven pataruokia varten. Oma tämän kesän suosikkini on vuohenputkisipsit, joita voi leffailtana napostella sellaisenaan tai vaikka ripotella salaattien ja keittojen päälle.

Vuohenputkisipsit:

  • Noin 2 litraa vuohenputkia
  • Noin 1,5 dl auringonkukkaöljyä (tai muuta öljyä oman maun mukaan)
  • Suolaa
  • Pippuria
  • Paprikajauhetta
  • Ripaus kuivattua ja jauhettua chiliä
  • Puolikkaan sitruunan mehu

Pese vuohenputket. Sekoita öljy ja mausteet kulhossa ja pyörittele vuohenputket seoksessa. Levitä maustetut kasvit leivinpaperille uuninpellille ja kypsennä rapeaksi uunin keskiosassa 175 asteessa. Muista, että vuohenputket palavat helposti, joten valmistumista kannattaa seurata ja seosta välillä sekoitella uunissa.

*Näköislajit:

  • Koiranputken (Anthriscus sylvestris) lehti näyttää enemmän porkkanan naatilta, ja koiranputki kasvaa enemmänkin ryhmissä kuin tasaisena mattona.
  • Karhunputki (Angelica sylvestris) kasvaa yksittäin, mutta on muuten melko saman näköinen kuin vuohenputki. Myös karhunputken varressa on ura.
  • Väinönputki (Angelica archangelica) on vanha rohdoskasvi, jota ei juurikaan näe villinä eteläisessä Suomessa. Sen varsi on ontto, toisin kuin vuohenputkella.

Vuohenputki on syytä opetella kunnolla erottamaan muista putkikasveista, sillä hukanputki (Aethusa cynapium), myrkkykatko (Conium maculatum) ja myrkkykeiso (Cicuta virusa) ovat tappavan myrkyllisiä. Myrkkykeiso kasvaa rannoilla. Myrkkykatko ja hukanputki muistuttavat koiranputkea ja jälkimmäinen erityisesti silolehtistä persiljaa.

Lue myös villiruokablogin muut osat:

Osa 1: Keräilijän lyhyet ohjeet

Osa 2: Oodi nokkoselle

Osa 3: Maitohorsman pehmeyttä ja ketunleivän kirpeyttä

Paloma Hannonen

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita