Euran Kauttuan Harolanlehto on Suomen hienoimpia lehtoalueita pähkinälehtoineen ja muinaisjäännöksineen. Se sijaitsee Pyhäjärven pohjoisessa perukassa, lahden länsirannalla.
67 ha kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojelualueeseen ja on osa laajempaa Harolanlahti-nimistä Natura 2000- kohdetta, jonka pinta-ala on 343 ha. Alueella kulkee 1.5 km pituinen opastettu luontopolku.
Alue on hyvin linturikas, monet harvinaiset ja uhanaiset lajit pesivät täällä. Mm. pikkutikka ja harmaapäätikka viihtyvät Pyhäjärven rantametsissä. Monien vesilintujen lisäksi merikotkan ja sääksen voi nähdä kalastelevan poukamissa. Vilkkaimpaan pesintäaikaan pieniin lähisaariin ei suositella noustavaksi. Pähkinistössä ja Hauttaanpellon aluella on tärkeimmät lintujen pesimäalueet. Kevään äänimaailmaan kuuluu olennaisesti härkälinnun (ei niin kaunis) ääni. Alueella on myös pieni lintutorni.
Ämmänlammen suoalueelta laskevalla puroalueella on omanlaisensa pienilmasto, jossa kasvavat monet lehtolajit. Siellä on mäyrilläkin omat laajat luolastonsa.
Lajeina mm imikkä, pystykiurunkannus, lehtopalsami, kevätlinnunherne, lehtopähkämö, musta konnanmarja, isoalvejuuri ja kotkansiipisaniainen. Keväisin maa on sinisenään sinivuokkoja ja niiden jälkeen tulevat valkovuokot. Aikaisemmin keväällä ilman täyttää näsiöitten vieno tuoksu.
Perhosharrastajat löytävät täältä monenlaista mielenkiintoista. Lajistoon kuuluvat mm kalvasmittari, sulkamittari, havununna ja pähkinämittari.
Lahtien poukamissa on keväisin vilkasta elämää, kalat kutevat vuorollaan ja ilma täyttyy sammakkojen kurnutuksesta jua joukossa kuuluu viitasammakkojen ääntä. Ennallistetussa metsässä on kaulattu suuria kuusia ja niiden kaaduttua tilalle kasvaa pähkinäpensaita, lehtokuusamaa, tammia ja lehmuksia. Ominaista alueella ovat myös valtavat haavat, joiden rungoilla elävät monet sieni- ja jäkälälajit. Kolopesijöille ne tarjoavat kaivattuja asuntoja. Niiden juurella saattaa havaita liito-oravan papanoita. Ne ovat viime vuosina vähentyneet metsien hakkuiden vuoksi.
Euran rikas esihistoria näkyy Harolanlehdossa, jossa on ollut elämää jo kivikaudella. Vilkkain aika on ollut rautakausi. Kalmistoalue, johon kuuluu yli 700 kiviröykkiötä ja muita kivirakentaita, on ajoitettu varhaiseen rautakauteen (550EKr- 800JKr)
Varjostavaa kasvillisuutta on raivattu pois talkoilla. Kesäisin lampaat laiduntavat kalmistoalueella ja pitävät pohjan avoimena.
Röykkiöiden tarkoitusta ei tiedetä, mutta on ajateltu, että osa röykkiöistä saattaa liittyä raudanvalmistukseen, alueella on järvimalmia eli limoniittiä.
Metsässä voi löytää vanhoja kivirakennelmia. Muinaiskasveja eli argeofyyttejä kasvaa siellä täällä, mm mäkikauraa, tumma tulikukkaa, keltamoa ja pähkinäpensaita. Myös metsälehmusta eli niinipuuta, jotamyös on muinoin käytetty hyväksi.
Keväisin, kun pähkinäpensaat kaartuvat valkovuokkojen ylle, on alue on hyvin kaunis.