Euran eteläisimmässä osassa Honkilahden ja Hinnerjoen alueella sijaitseva Koskeljärvi lähiympäristöineen on lounaisen Suomen merkittävimpiä luonnonsuojelukohteita. Tämänhetkisen tietämyksen valossa se on arvoluokitukseltaan lintujärviemme ykkönen. Sen valtteina ovat lajiston monipuolisuus, pesivien parien runsaus sekä suuri pinta-ala.
Metsäisiltä rannoiltaan rakentamattomana erämaajärvenä säilynyt Koskeljärvi hankittiin valtiolle suojelualueeksi vuonna 1988. Sen arvoa korostaa sijainti keskellä lounaisen ruuhka-Suomen laajinta harvaan asuttua saloseutua. Läheisten Vaskijärven luonnonpuiston ja Kurjenrahkan kansallispuiston sekä useiden soidensuojelualueiden kanssa Koskeljärvi muodostaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalle mittavan luontokokonaisuuden, joka jo nykyisellään tarjoaisi edellytykset uuden kansallispuistotasoisen alueen perustamiseen.
Härkälinnuistaan, kurjistaan, kuikistaan, punasotkistaan, luhtakanoistaan ja nuolihaukoistaan tunnettu lintujärvi on myös sudenkorentoharrastajien keidas. Rantojen ja vesialueiden kasvillisuus on sekin vaihteleva ja monimuotoinen. Lajistoon kuuluvat niin karun järven tyyppikasvi nuottaruoho kuin rehevän veden lumme ja pystykeiholehti.
Luontoa kunnioittaville ihmisille Koskeljärvi tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä retkeilyn, kalastuksen ja monipuolisen luontoharrastuksen parissa soutaen, meloen tai pitkospuilla kohennettuja polkuja pitkin vaeltaen.
Koskeljärven Natura-alueen kokonaispinta-ala on yli 1800 hehtaaria. Siihen sisältyvät Koskeljärven ja sen luonnontilaisten rantametsien lisäksi pieni lintuvesi Vaaljärvi ja sen lähellä sijaitseva Vuohensuo, sekä osittain Laitilan puolella oleva Kortesuo.