Säkylän Pyhäjärvi
Säkylän Pyhäjärveä sanotaan Satakunnan helmeksi, mutta se on myös luonnonystävän helmi. Lounais-Suomen suurin järvi, joka sijaistee Euran, Säkylän ja Pöytyän kunnissa. Ainoa järvi Suomessa, joka on valittu kahden maakunnan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntajärveksi.
Lintuharrastajille järvi on monipuolinen kohde; järvellä on runsas linnusto, sekä aavojen vesien, että rehevien vesistöjen lajeja. Säkylässä sijaitseva Sarvonlahden lintutorni ja läheiset Säkylän peltoaukeat ovat lintuharrastajien suosiossa.
Järven ominaisuuksia
- Kirkasvetinen ja matala järvi
- Aava yhtäjaksoinen järvenselkä
- Keskisyvyys 5,5 metriä
- Syvin kohta 26 metriä
- Sijaitsee Yläneeltä Mestilään ulottuvan kallioruhjeen kohdalla
- Saaria on 99 kpl ja ne ovat pieniä.
- Suurin saari on Iissalo Säkylän edustalla
- Toiseksi suurin, Emäkari on keskellä järveä 2,5km Pyhäjoen edustalla
- Kauttuan edustalla ovat Himmi, Kalasaari ja Isoluoto
- Pyhäjärvi on tunnettu kalaisuudestaan. Kalastajien tärkeimpiä lajeja ovat mm muikku, siika, ahven ja täplärapu.
Luontokuvaajalle Pyhäjärvi tarjoaa erilaisissa sääolosuhteissa, eri vuorokauden ja vuodenaikoina inspiroivia maisemia ja kuvauskohteita. Kauttuanlahdella sijaitseva kaunis Kalasaari taitaakin olla järven kuvatuimpia kohteita.
Rannat vaihtelevat rehevistä lehdoista, rantametsiköistä huikeisiin kalliorantoihin. Vaikka mökkejä on paljon, suurimmat hiekkarannat on jätetty vapaiksi. Yksityisten suojelemia alueita on Laankallio Sieravuoren edustalla, saaret Iissalo, Emäkari ja Mustanmetsänkari Säkylässä. Euran Kauttuanlahden ja Harolan suunnassa on natura-aluetta. Luvalahden pohjoispuolisko, Uusiluoto, Hiittenkari ja Kalasaari, joten järven pohjoisosa yhdessä läntisen rantametsien kanssa muodostaa hienon rauhoitetun kokonaisuuden.
Parhaiten järveen pääsee tutustuma kanootilla ja veneillen. Pyhäjärven tuulet ovat oikukkaita, 25km pitkä järven selkä voi nostaa nopeasti terävääkin aallokkoa. Eurassa ja Säkylässä veneilijöille on vuokrattavana laituripaikkoja, myös kanootteja voi vuokrata.
1850 luvulla järven pintaa laskettiin Kauttuan koskea perkaamalla, jolloin järven vesi laski 1,8m. Saarissa ja rannoilla on vieläkin nähtävissä vanha rantavalli. Vuonna 1925 harkittiin koko järven kuivaamista peltomaaksi, joka onneksi jäi tekemättä.