Maa- ja metsätalousministeriön metsästykseen perustuva susipolitiikka on kärsinyt haaksirikon. Kannanhoidollinen metsästys ei lopettanut salametsästystä. Laillisen ja laittoman metsästyksen yhteismäärä on ollut liian suuri. Näin susikantamme on romahtanut lähes puoleen. Uusin naula MMM:n susipolitiikan arkkuun on Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös. Se kumosi Parikkalaan niin sanotuilla sosiaalisilla syillä annetun tappoluvan.

Suomalainen biotalous esitetään ilmastoratkaisuna. Käytännössä biotalous on kuitenkin ajautumassa pahoihin uskottavuusongelmiin, koska metsäteollisuus ja suomalaispäättäjät haluavat vapauttaa biotalouden ilmastovastuusta.

Vesistölähettiläs -blogissa seurataan, kuinka Luonnonsuojeluliiton uusi vesistölähettilästoiminta käynnistyy ja kehittyy. Bloggaajana on Mervi Saukko joka työskentelee vesistölähettiläänä Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajalla sijaitseva Kaitasuo on valtakunnallisesti arvokas kaksiosainen keidassuo, josta merkittävä osa on ojittamatonta. Nyt se ollaan menettämässä turpeenottoon.

Euroopan parlamentti äänestää näillä näkymin 13.9. siitä, miten maankäytön ja metsien käytön ilmastovaikutus huomioidaan jatkossa EU:n ilmastopolitiikassa. Jäsenmaiden ympäristöministerit yrittävät sopia omasta kannastaan kokouksessaan 13. lokakuuta. Luonnonsuojeluliitto kokosi tärkeimmät syyt puolustaa ilmastoa näissä päätöksissä.

Vesistölähettiläs -blogissa seurataan, kuinka Luonnonsuojeluliiton uusi vesistölähettilästoiminta käynnistyy ja kehittyy. Bloggaajana on Mervi Saukko joka työskentelee vesistölähettiläänä Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.

Luonnonsuojelujärjestön vuodenaikaiskiertoon kuuluvat riista- ja kalastuskiintiölausunnot. Ne tulevat usein kesäloma-aikaan. Se ei kuitenkaan ole maa- ja metsätalousministeriön ilkeyttä. Näin saadaan usein tuoreimmat laskentatiedot päätöksenteon pohjaksi.

Paras todistus yvan arvosta on kuitenkin se into, jolla jotkut elinkeinoelämän toimijat yrittävät päästä siitä eroon. Uusien EU-muutosten jälkeen yva kun on vielä entistä parempi.

Vesistölähettiläs -blogissa seurataan, kuinka Luonnonsuojeluliiton uusi vesistölähettilästoiminta käynnistyy ja kehittyy. Bloggaajana on Mervi Saukko joka työskentelee vesistölähettiläänä Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.

Euroopan unioni teki juhannuksen alla kolme hyvää luonnonsuojelupäätöstä. Luontodirektiivien toimeenpanoa tehostetaan, vieraslajien luetteloa täydennetään ja maatalouden ekologisten alojen myrkyttäminen kielletään.

Rautatientorilla Helsingissä käynnistyi eilen Bioaika-kiertue, jota hehkutetaan metsäsektorin lahjana 100-vuotiaalle Suomelle ja sen nuorille. Ristiriita Bioaika-näyttelyn ja sen välillä mitä biotalous Suomessa tällä hetkellä on, oli ilmeinen. Tälläkö nyt myydään suomalaisille ennätyssuuret hakkuumäärät, retkipaikkojen hävittäminen, lisääntyvä lannoitus ja ojittaminen?

Vesistölähettiläs -blogissa seurataan, kuinka Luonnonsuojeluliiton uusi vesistölähettilästoiminta käynnistyy ja kehittyy. Bloggaajana on Mervi Saukko joka työskentelee vesistölähettiläänä Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.

Biotaloutta eli Suomessa pääosin perinteiseen metsäteollisuuteen ja puun energiakäyttöön pohjautuvaa toimintaa ei voi suunnitella sillä perusteella, paljonko metsät kokonaisuudessaan Suomessa kasvavat. Tavoitteita tulee suhteuttaa kasvuun niillä metsämaan alueilla, joilla ei ole metsän käytön rajoituksia, kirjoittaa Harri Hölttä.

Apukinospesästä löytyvä yllätys nostaa kyyneleet silmiin. Kelluntapuvullekin tulee käyttöä. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö Anna Vuori kertoo blogissa, millaista oli olla ensimmäistä kertaa mukana saimaannorppien pesänlaskennoissa. Mukana opastamassa oli saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen kertoo nuoruuden hihamerkistä ja ympäristökasvatuksen merkityksestä.