Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Anna Ikonen osallistui Glasgow’ssa YK:n ilmastokokoukseen innokkaana ensikertalaisena. Tässä blogissa hän kertoo havaintojaan ja kuulumisia paikan päältä.

Tähän mennessä kaikille alkaa olla selvää, että ilmastokriisiä ruokkivasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava. Energian ja materiaalien tuotannossa fossiiliset on korvattava jollakin. Katseet kääntyvät tässä kohtaa usein metsiin. Metsille on jo paljon käyttöpainetta ympäri Eurooppaa, myös meillä Suomessa. Yhteisistä ilmastotavoitteista huolimatta Euroopan metsien hiilinielu on pienentynyt viime vuosina. Puusta on moneksi, mutta kaiken korvaaminen puulla ei ole kestävä ratkaisu.

Suomi ja presidentti Sauli Niinistö ovat olleet kiitettävän aktiivisia ilmastopolitiikassa. Eilinen presidentin metsäpuhe YK:n ilmastoneuvotteluissa Glasgow’ssa oli kuitenkin valitettavan yksipuolinen. Puhe välitti vain metsäteollisuuden viestin, josta on jätetty pois alan todellinen vaikutus ilmastoon ja luontoon.

Saimaannorppien suojelussa on päästy eteenpäin, mutta jos ilmaston kuumeneminen etenee yli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden, lumettomat talvet luovat norpille uuden uhkan. Luonnonsuojelu ja ilmastokriisin hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Suojeluasiantuntijamme Anna Ikonen on lähtenyt Skotlannin Glasgowiin YK:n ilmastokokoukseen, COP26:een, ja tämän päivittyvän blogin kautta me muut suomalaiset saamme seurata neuvottelujen etenemistä ja ensikertalaisen kokoustunnelmia.

Toiveet ilmastokriisin selättämisestä ovat usein suurimmillaan ennen kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden alkua. Nyt on jälleen se aika vuodesta. Sunnuntaina maailman valtiot kokoontuvat kahdeksi viikoksi Skotlannin Glasgow’hun neuvottelemaan ilmaston kuumenemisen torjunnasta, päästövähennyksistä, markkinamekanismeista ja oikeudenmukaisuudesta. 

Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon ja torjumaan ilmastokriisin. 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Jäsenmaiden ministerit päättävät muun muassa Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöistä. "Luonnonsuojelun kannalta kiintoisimmat lajit ovat lohi ja turska", kertoo EU:n kalapolitiikkaan vaikuttava va toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Ihmismielessä on psykologisia esteitä sille, ettei muutosta ekologisesti kestävään yhteiskuntaan ole vielä saatu aikaiseksi. Ilmastokriisin hillitseminen ja maailman muuttaminen vaatii sitä, että ihmiset voimaantuvat uskomaan omaan valtaansa, kirjoittaa Kia Aarnio.

Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi osallistui elokuun alussa Sieriniemen siunaus -soututapahtumaan Kemijoella. Soutamalla vapaassa virrassa vastustettiin Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalaitoshanketta, joka uhkaa hukuttaa Kemijoen viimeiset vapaat kosket ja uhanalaista luontoa patoaltaaseen.

Purotalkkaritoimintaa on järjestetty Vantaalla jo viitenä kesänä. Talkkarien työ painottuu mm. virtavesien kunnostukseen, vaelluskalojen kutualueiden kunnostamiseen, vaellusesteiden poistoon ja haitallisten vieraslajien torjuntaan. Aikoinaan kaikkialle ulottuneella virtavesien muokkaamisella on ollut vaikutuksensa myös Vantaan virtavesiin.

Koillis-Helsingissä virtaavan Longinojan muodonmuutos sameasta hylkyojasta solisevaksi taimenpuroksi on rohkaiseva todiste siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu, se tehdään.

Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämä vajaan viikon kestävä norppaleiri 8–12-vuotiaille lapsille pystytettiin saimaannorpan kotivesillä jo kahdeksatta kertaa. Luonnonsuojeluliiton edustajat Kaarina Tiainen, Hanne Kosonen ja Marjaana Kovanen vierailivat leirillä kertomassa saimaannorpasta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on osana Viekas LIFE -hanketta järjestänyt kesästä 2019 lähtien jo satoja vieraslajitalkoita. Useimmiten talkooporukka koostuu aikuisista paikallisaktiivista – mutta miten sujuu jättipalsamin torjunta päiväkodin kuninkaallisten, eskareiden kanssa? Kokemuksesta kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Kuluva vuosi on ollut ilmaston ääri-ilmiöiden aikaa. Ilmasto puhuu ja sitä kuunnellaan. Ilmastokriisiin on myös tartuttu. Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola näkee toivoa EU:n ilmastopaketissa ja puhuu luonnonmukaisten ratkaisujen, kuten soiden ennallistamisen, puolesta.