Suomi on maailman suhteellisesti soistuneimpia maita. Kolmannes maapinta-alastamme on suota, mutta olemme muokanneet alkuperäistä suoluontoamme niin voimakkaasti, että joillain seuduilla luonnontilaisia soita ei ole jäljellä käytännössä ollenkaan. Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka taustoittaa, miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty.

Kun turpeen polttamisesta luovutaan, jäävät entiset turpeennostoalueet ilman käyttöä. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen esittelee erilaisia vaihtoehtoja entisten turvesoiden jälkikäytölle.

Tärkeiden luonto- ja virkistysarvojen ohella kosteikoista löytyy myös monipuolista kulttuuriperintöä, kirjoittavat Sallamaria Tikkanen ja Päivi Kankkunen Museovirastosta.

Rahkasammalesta povataan isoa vientituotetta. Sitä mainostetaan ekologisuudella ja nopealla uusiutumisella. Mainoslauseet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kertoo, miksi.

Yrttiterapeutti Henriette Kress esittelee muutaman soilta löytyvän hyötykasvin. Näillä resepteillä saat apua niin yskään kuin ruuansulatusvaivoihin - muista kuitenkin kerätä kasveja vastuullisesti!

Metsähallitus on julkistanut uuden arvion saimaannorppakannasta. Karkea arvio vuoden 2020 kannan koosta on noin 420–430 norppaa, eli kasvua aiempaan on noin 15–20 yksilöä. Kyseessä on talvikanta 2019-2020. Luvuissa ei siis näy viime talven huonojen pesimäolosuhteiden vaikutus, muistuttaa saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Luonnonsuojeluliitto on vuosien saatossa kamppaillut onnistuneesti useiden soiden säilyttämisen puolesta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen esittelee kaksi pelastunutta suota, joita kannattaa lähteä katsomaan.

Luonnonsuojeluliitto kutsuu suomalaiset osallistumaan #hetkisuolla-kuvahaasteeseen. Osallistu haasteeseen julkaisemalla kuva ja tarina mieleenpainuneesta hetkestä suolla. Näytetään yhdessä, kuinka kauniita ja monipuolisia suot ovat!

Suot ovat uskomattoman monipuolisia ja tärkeitä elinympäristöjä - ja mahtavia retkipaikkoja, tietää kymenlaaksolainen suoasiantuntija Markku Suoknuuti.

Elinympäristöjen hupeneminen ja ilmaston lämpeneminen ovat huono yhdistelmä, joka näkyy monen vielä hiljan varsin yleisen suoperhoslajin taantumisena, kertoo Perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila.

Lintutietelijä Aleksi Lehikoisen mukaan myös tavalliset suolajit ovat viime aikoina vähentyneet, mikä kertoo laajoista muutoksista lajien elinympäristöissä.

Suolla pesivien lintujen kannat ovat Suomessa vähentyneet viimeisen neljän vuosikymmenen aikana jopa 60 prosenttia. Ahdinkoon ovat vaikuttaneet niin ilmaston kuumeneminen kuin soiden ojitus, mutta myös turpeen kaivuu on tuhonnut merkittävän osan linnuille tärkeistä soista, kirjoittaa BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Menneenä kesänä valmisteltiin alueellisia metsäohjelmia, joiden valmisteluissa osa Luonnonsuojeluliiton piireistä on ollut mukana. "Korutonta kertomaa", tiivistää Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola metsäohjelmien keskeistä sisältöä.

"Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Valitettavasti suoluonnolla ei mene hyvin. Turpeenkaivuu kuuluu soiden monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin, ja siksi Suomen on päästävä irti turpeesta", kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Turpeen pitäminen suossa pitää suoluonnon elossa, ja elävä suoluonto mahdollistaa elämän lukuisille lajeille. Siksi turpeen kaivaminen on lopetettava ja soidensuojelua edistettävä. Keinoja siihen on olemassa, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.