Valtionyhtiöiltä odotetaan vastuunkantoa ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Tämä on vaikea yhtälö Vapolle, jonka liikevaihto on vahvasti kiinni turpeessa. Miltä näyttäisi 1,5 asteen politiikan mukainen Vapo, kysyy Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Turpeen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen ja yksi kustannustehokkaimmista tavoista Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, kirjoittaa Sitran Mari Pantsar.
Vesien hyvä tila pitää saavuttaa vuonna 2027. Tällä hetkellä vesityössä valmistellaan loppuvuodesta alkavia kuulemisia. Tässä ovat Luonnonsuojeluliiton vinkit valmistelutyön loppusuoralle, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissa.
Saimaannorppa on rakas eläin suomalaisille. Monet haluavat tehdä myös jollain tavalla aktiivista suojelutyötä norpan tulevaisuuden turvaamiseksi. Keinoja on useita aina apukinoskolauksista norppaturvalliseen kalastukseen ja ympäristökasvatukseen. Kesäisenä elokuun päivänä Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja norppatiedottaja Hanne Kosonen kävivät tutustumassa hieman harvinaisempaan yksityishenkilön toteuttamaan suojelutyöhön.
Sanna Marinin hallitus on sitoutunut elvyttämään taloutta ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta tukien, mutta päätyi silti neljännessä lisätalousarviossa tukemaan jättisellutehdasta ja lentoliikennettä. Syyskuun budjettiriihestä on tulossa hallituksen näytön paikka. Jatkuuko elvytyspolitiikka ristiriitaisena ja puututaanko ympäristölle haitallisiin tukiin, kysyy Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
"On paljolti tavallisten ihmisten ansiota, että myös poliitikot ovat heränneet huoleen Saimaan luonnosta", kiittävät Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat tavallisten kansalaisten aktiivisuutta. Järjestössä tehdään lujasti töitä, jotta kaivoslain uudistus veisi asioita oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä edes kansallispuistot eivät ole turvassa.
Ympäristöjärjestöjen täytyy nyt valvoa, että EU-budjetin mahdollistamat ympäristötoimenpiteet todella toteutuvat, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.
Suomessa on usein otettu mallia Ruotsista. Mutta joskus Suomi on ympäristöasioissakin Ruotsia parempi. Mikä on naapurimaiden tilanne virtavesien suojelussa? Mitä voimme toisiltamme oppia?
Nyt se on virallista: EU:n vesipuitedirektiiviä ei avata mahdollisille heikennyksille. Nyt päästään vuosien kiistelyn jälkeen tehostamaan vesien hyvään tilaan tähtäävän direktiivin toimeenpanoa jäsenmaissa. Tämä on suuri voitto ympäristöjärjestöille. Luonnonsuojeluliitto oli mukana puolustamassa vesipuitedirektiiviä, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissa.
Metsäteollisuuden tiekartan ongelma on, ettei se huomioi puutuotteiden ja bioenergian haitallisia ilmastovaikutuksia ja ehdotetut toimet yksipuolistaisivat metsäluontoa entisestään.
Itämeren lohen salakalastus on saatu kuriin. Suomi on ajanut asiaa pitkään – onnistuneesti. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja turvata heikkoja lohikantoja, kuten Simojokea. Merellä tapahtuvaa sekakantakalastusta pitää rajoittaa, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.
Päästökompensaatiot vaativat nykyistä tarkempaa määrittelyä ja käytön rajoitusta, jotta niillä voidaan aidosti vauhdittaa eikä hidastaa ilmastotoimia ja fossiilisista polttoaineista luopumista.