Kokemäenjoki halutaan palauttaa elinkelpoiseksi vaelluskaloille. Kahdeksan järjestöä jätti 15.11.2023 kalatalousviranomaiselle aloitteen koskien yhdeksää vesivoimalaa Kokemäenjoen reitillä.
Seitsemän järjestöä jätti 15.11.2023 kalatalousviranomaiselle aloitteen koskien yhdeksää vesivoimalaa Kokemäenjoen reitillä. Aloitteella halutaan panna vireille voimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutos ja siten vauhdittaa kalojen vaellusyhteyksien palauttamista. Käytännössä voimaloiden yhteyteen olisi rakennettava ohitusuomat, joissa vesi virtaa ympäri vuoden. Niissä kalat voisivat uida voimaloiden ohi vapaasti. Ohitusuomiin syntyisi myös virtaavan veden elinympäristöjä.
Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa toteuttama VieKas LIFE -hanke teki haitalliset vieraskasvit tutuiksi niin kunnille kuin yksityisille maanomistajillekin. Viiden vuoden aikana aktivoitiin tuhansia sidosryhmäläisiä viestinnän, ympäristökasvatuksen ja neuvonnan avulla sekä tehtiin käytännön kokeiluja, kehitystyötä ja vieraskasvien torjuntaa sadoilla kohteilla eri puolilla Suomea.
Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti Euroopan komissiolle kommenttikirjeen Suomen kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivityksen luonnoksesta.
Tehostuneesta sudensuojelusta huolimatta susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen eikä Suomen susikanta ole suotuisalla suojelun tasolla. Suomessa on susia vähemmän kuin saimaannorppia.
Luonnonsuojeluliiton lausunto Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Suomi muodosti kantojaan kestävämpään sijoittamiseen ohjaavaan kestävän rahoituksen taksonomiaan ja kestävän rahoituksen kehykseen. Luonnonsuojeluliitto kannatta Suomea suhtautumaan myönteisesti delegoituun asetukseen ja kehykseen.
Suomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt keräyksen ilveksen avuksi. Varat käytetään mahdollisiin oikeudenkäyntikuluihin, kun Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittavat mahdollisimman monesta ilveksen kaatoluvasta.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi kirjoittivat pääministeri Petteri Orpolle, jotta ilmastopolitiikan pyöreä pöytä saisi jatkoa luontoasioilla täydennettynä ja toimintaan varattaisiin riittävät resurssit.
Uusin Metsähallituksen tekemä saimaannorpan kanta-arvio on noin 480 yksilöä. Kannankasvu on tehokkaan ja pitkäjänteisen suojelutyön ansiota. Kuluvana vuonna on kuitenkin myös tullut tietoon jo yhdeksän kalanpyydyksiin kuollutta norppaa. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua. Norppien kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen ja sen lopettamiseen pyrkiminen on tärkein yksittäinen asia, johon voimme nopealla aikataululla vaikuttaa.
Lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion
talousarvioksi vuodelle 2024 koskien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa ja
julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024-2027. Luontokadon vastaisten toimien rahoitus maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla eivät ole linjassa hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa pysäyttää luontokato muun muassa panostamalla vesien hoitoon, metsien
suojeluun ja kestävään talouskäyttöön sekä kalakantojen elvyttämiseen.