Luonnosta on vihdoin opittu puhumaan pääomana. Nakerrammeko tällä hetkellä luontopääomaamme niin, että se hupenee vaarallisen vähiin? Ja kuka joutuu maksamaan, jos luontokatoa ei saada pysäytettyä? Kova luonto -podcastissa on kanssamme puhumassa rahasta ja luonnosta talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Anni Huhtala.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vaativat lakimuutosta, jotta koirasusien poistaminen Suomen luonnosta pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti ja nopeasti. Koirien ja susien risteymät ovat riski Suomen susikannalle.

Kova luonto -podcastin vieraana on Sitran ilmasto- ja luontotiimin teemajohtaja Lasse Miettinen. Jakson kuunneltuasi tiedät, miten energiantuotanto vaikuttaa luontoon, ja onko olemassa täysin vihreää energiamuotoa. Entä miksi energiakriisi iski Suomeenkin?

Vain kahden eduskuntapuolueen toimet olisivat riittäviä luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Puolueille vaikeimpia kysymyksiä ovat riittävän rahoituksen ja suojellun pinta-alan turvaaminen. Eniten kannatusta puolueilta saavat vapaaehtoisten suojeluohjelmien tekeminen pysyviksi ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään ennallaan sekä hiilinielujen pelastaminen.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen Porotalouden tulevaisuustyöryhmän työskentelyyn ja loppuraporttiin Kohti kannattavaa, kestävää, ja kulttuurisesti merkittävää porotaloutta. Työryhmän tehtävänä oli arvioida hallitusohjelman tavoitteiden mukaisia porotalouden kehittämistarpeita, joilla ”edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona”.

Kova luonto -podcastin vieraana on ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia. Jakson kuunneltuasi tiedät, mitä ympäristölle haitalliset tuet ovat, miksi niitä on niin paljon ja miksi niiden poistaminen on osoittautunut poliitikoille hankalaksi.

Ilmastoasioiden huomioon ottaminen rakentamisessa paranee uudessa rakentamislaissa, mutta luontoarvojen suhteen laki heikentyy. Luontoarvoja koskevien kaavoituksen pelisääntöjen uudistaminen jatkuu seuraavan hallituksen aikana alueidenkäyttölain työstämisenä.

Kaivoslain muutos oli askel oikeaan suuntaan ympäristön kannalta, mutta jätti työtä myös seuraavalle eduskunnalle.

Euroopan komissio kiertää jäsenmaissa selvittämässä järjestöjenkin käsityksiä EU-tavoitteiden saavuttamisen edistymistä. Nyt oli vuorossa ilmasto- ja energiapolitiikka. Yleisesti ottaen Suomi voi saavuttaa tavoitteet, jos seuraava hallitus jatkaa samaan malliin – ja metsäpolitiikka saadaan kuntoon.

Vesivoimayhtiöt  ovat aktivoituneet rakennettujen jokien visiohankkeissa, joissa korostetaan yhteistyötä ja vapaaehtoistoimia virtavesiluonnon olosuhteiden kehittämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta visiohankkeet pahimmillaan hidastavat kestävän ja lainmukaisen ratkaisun saavuttamista virtavesien ja vaelluskalojen ahdinkoon.

Mahdollisuuksia tukea järjestöjen varainhankinkintaa valtionavuista on pohdittu työryhmän raporttiluonnoksessa. Varainhankinnan kulujen ja kehittämisen laskeminen osittain avustuskelpoiseksi olisi lähtökohtaisesti kannatettavaa. Kaikkien järjestöjen pistäminen samoihin valtionapusysteemeihin ei kuitenkaan olisi järkevää. Ympäristöjärjestöt ja niiden talous poikkeavat suuresti esimeriksi sote- ja liikuntajärjestöistä.

Euroopan ympäristöjärjestöt muistuttivat EU:n päättäjiä siitä, että ei ole vihreää vesivoimaa. Uutta vesivoimaa ei pidä tukea julkisista varoista vaan niiden haittojen vähentämistä sekä aurinkoa ja tuulta. Kirjelmän allekirjoittivat SLL ja EKOenergia.

Suomen luonnonsuojeluliitto tukee parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan saamelaiskäräjälain hyväksymistä. Lain hyväksyminen edistäisi myös arktisen luonnon suojelua. Yli kymmenen vuoden mittaiseksi venyneen valmistelutyön lopputuloksena lakiesitys on nyt Saamelaiskäräjien hyväksymässä muodossa.

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola piti Luonnonsuojeluliiton puheenvuoron ympäristöministeriön keskustelutilaisuudessa alueidenkäyton suunnittelun lainsäädännön kehittämisestä 3.2.2023. Kaavoitusta pitää kehittää ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.