Euroopan komissio kiertää jäsenmaissa selvittämässä järjestöjenkin käsityksiä EU-tavoitteiden saavuttamisen edistymistä. Nyt oli vuorossa ilmasto- ja energiapolitiikka. Yleisesti ottaen Suomi voi saavuttaa tavoitteet, jos seuraava hallitus jatkaa samaan malliin – ja metsäpolitiikka saadaan kuntoon.

Vesivoimayhtiöt  ovat aktivoituneet rakennettujen jokien visiohankkeissa, joissa korostetaan yhteistyötä ja vapaaehtoistoimia virtavesiluonnon olosuhteiden kehittämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta visiohankkeet pahimmillaan hidastavat kestävän ja lainmukaisen ratkaisun saavuttamista virtavesien ja vaelluskalojen ahdinkoon.

Mahdollisuuksia tukea järjestöjen varainhankinkintaa valtionavuista on pohdittu työryhmän raporttiluonnoksessa. Varainhankinnan kulujen ja kehittämisen laskeminen osittain avustuskelpoiseksi olisi lähtökohtaisesti kannatettavaa. Kaikkien järjestöjen pistäminen samoihin valtionapusysteemeihin ei kuitenkaan olisi järkevää. Ympäristöjärjestöt ja niiden talous poikkeavat suuresti esimeriksi sote- ja liikuntajärjestöistä.

Euroopan ympäristöjärjestöt muistuttivat EU:n päättäjiä siitä, että ei ole vihreää vesivoimaa. Uutta vesivoimaa ei pidä tukea julkisista varoista vaan niiden haittojen vähentämistä sekä aurinkoa ja tuulta. Kirjelmän allekirjoittivat SLL ja EKOenergia.

Suomen luonnonsuojeluliitto tukee parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan saamelaiskäräjälain hyväksymistä. Lain hyväksyminen edistäisi myös arktisen luonnon suojelua. Yli kymmenen vuoden mittaiseksi venyneen valmistelutyön lopputuloksena lakiesitys on nyt Saamelaiskäräjien hyväksymässä muodossa.

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola piti Luonnonsuojeluliiton puheenvuoron ympäristöministeriön keskustelutilaisuudessa alueidenkäyton suunnittelun lainsäädännön kehittämisestä 3.2.2023. Kaavoitusta pitää kehittää ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

SLL ja Pesticide Action Network Europe kirjoittivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle kiirehtien EUn kiellon toimeenpanoa, joka koskee yhtä lähinnä sokerijuurikkaan siementen peittauksessa käytettyä ainetta.

Joulukuussa 2022 päättyneessä YK:n Montreal-Kunmingin biodiversiteettikokouksessa (COP15) päätettiin tavoitteista, joilla pyritään luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE- vieraslajihankkeen Markus Seppälä ja Titta Vikstedt pohtivat blogikirjoituksessa kokouksen päätösten merkitystä vieraslajien pysäyttämisen kannalta ja arvioivat Suomessa tehtävän vieraslajityön onnistumisia ja kehittämistarpeita.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen hallintovalituksen käsittelyyn ja pyytänyt asiasta lisäselvitystä valtioneuvostolta. Päätöstä asiasta odotetaan kevään aikana.

Saaristolakia aiotaan päivittää. Työn pohjaksi on tehty arviomuistio. Jatkotyössä tulisi modernisoida lain terminologiaa sekä varmistaa luonnon, ympäristön ja maisemien turvaaminen.

Eräiden kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden suojelusäännöksiä päivitetään. Luonnonsuojeluliitto esitti lausunnossaan eduskunnan ympäristövaliokunnalle mm. malminetsinnän kieltämistä kaikilla luonnonsuojelualueilla ja eräitä muita tiukennuksia.

Maisemien – varsinkin luonnonmaisemien – aseman parantaminen lainsäädännössä ja suunnittelussa oli kärkemme ympäristöministeriön maisemakyselyssä.

Lausuimme ympäristövaliokunnalle luonnonsuojelulain päivittämiseen liittyvään lainsäädännön yhtenäistämiseen. Päivitys oli tarpeellinen, mutta sen yhteydessä olisi voitu karsia luontoa kuluttavaa toimintaa ja päivittä rajauksia.

Suomen luonnonsuojeluliitto käyttää Ympäristöbonuksen virtavesityöhön. Tavoitteena on muun muassa synnyttää konkreettisia aloitteita virtavesien vapauttamiseksi eri puolilla Suomea.