Suomen luonnonsuojeluliitto torjui kesällä haitallisia vieraskasvilajeja – jättiputkea, jättipalsamia ja keltamajavankaalia – ennätysmäärän, yhteensä lähes 50 hehtaaria kuuden maakunnan alueella. Lisäksi vapaaehtoisten vieraslajikoulutukset, eri tahojen kanssa tehty yhteistyö sekä viestintäkampanjat edistivät vieraslajitoiminnan laajenemista Suomessa.

Rauhoitettujen lajien vahinkojen korvaamista koskeva lakiesitys on hyvä. Vakuutusten käyttöä tulisi kuitenkin jatkossa harkita nykyistä enemmän.

Metsäbiomassan kestävyyden varmistaminen jää edelleen vakavasti puutteelliseksi komission ehdotuksessa ja Suomi esittää valmiiksi heikkoon esitykseen lisäheikennyksiä. Suomen oma kansallinen sääntely ei riitä varmistamaan, että metsäbioenergian käyttö Suomessakestävää, joten kansallisen lainsäädännön muuttumattomuus ei voi olla kannanmuodostuksen lähtökohtana. Viimeaikaiset räikeät esimerkit siitä, mitä polttoon ohjautuu myös Suomessa, alleviivaavat kiireellistä tarvetta parantaa sääntelyä paitsi EU:n tasolla myös kansallisessa lainsäädännössä.

Euroopan yhteistä nielutavoitetta tulee korottaa komission ehdotuksesta ja joustoista eri sektorien välillä tulee luopua. Selkeämpi raportointitapa on tervetullut, ja seurannan laajentaminen voisi edistää myös monimuotoisuustavoitteita

Uudenkaupungin Kalantiin suunnitellaan maamme suurinta aurikovoimalan tuotantoaluetta. Luonnonsuojeluliitto kannattaa aurinkovoimaa, mutta on esittänyt Varsinais-Suomen ely-keskukselle ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä Kalannin-hankkeesta. Liitto katsoo, että hankkeen vaikutusten arviointi ja kansalaisten kuuleminen on nyt ollut riittämätöntä.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii maamme suurimmasta aurinkovoimalasta ympäristövaikutusten arviontia.

Luonnonsuojeluliitto kirjoitti oikeusministeri Henrikssonille vireillepanojen nopeampien käsittelyjen puolesta. Savonlinnan ennakkotapaus täytti tänään jo vuoden.

Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite oli tänään torstaina 14.10.2021 eduskunnan lähetekeskustelussa. Keskustelussa vilisivät tutut väärät väitteet.

Metsäbiomassan kestävyyden varmistaminen jää edelleen vakavasti puutteelliseksi komission ehdotuksessa ja Suomi esittää valmiiksi heikkoon esitykseen lisäheikennyksiä. Meillä oma kansallinen sääntely ei riitä varmistamaan, että metsäbioenergian käyttö on kestävää, joten kansallisen lainsäädännön muuttumattomuus ei voi olla kannanmuodostuksen lähtökohtana. Viimeaikaiset räikeät esimerkit siitä, mitä polttoon ohjautuu myös Suomessa, alleviivaavat kiireellistä tarvetta parantaa sääntelyä paitsi EU:n tasolla myös kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen tavoite puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä on riittämätön. Turpeen energiakäyttö tarvitsee selkeän lopetuspäivämäärän, sillä se edistää myös oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista. Siirtymä ei kuitenkaan voi tapahtua tekohengittämällä turvealaa. 

Luonnonsuojeluliitto pitää suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista koskenutta kansalaisaloitetta ennenaikaisena. Laji ei ole nyt suotuisassa suojelun tasossa.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Jäsenmaiden ministerit päättävät muun muassa Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöistä. "Luonnonsuojelun kannalta kiintoisimmat lajit ovat lohi ja turska", kertoo EU:n kalapolitiikkaan vaikuttava va toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Ihmismielessä on psykologisia esteitä sille, ettei muutosta ekologisesti kestävään yhteiskuntaan ole vielä saatu aikaiseksi. Ilmastokriisin hillitseminen ja maailman muuttaminen vaatii sitä, että ihmiset voimaantuvat uskomaan omaan valtaansa, kirjoittaa Kia Aarnio.