Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Jos tiheä valkohäntä- ja metsäkauriskanta ottaa päähän, kannattaa antaa ilveksen auttaa ja vähentää sen metsästystä. Luonnonsuojelulitto esittää monilajisuunnittelun ottamista mukaan ilveksen hoitosuunnitelmaan.

Uusi ilmastolaki on vanhaa parempi. Luonnonsuojeluliitto esitti siihen kuitenkin vielä monia parannuksia.

Luonnonvarakeskus antoi tänään väliraportin susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelystä. Työ on kuitenkin kesken ja valmistuu vasta vuoden päästä syksyllä. Luonnonsuojeluliiton mielestä suden kannanhoidollista metsästystä ei tule kiirehtiä työn keskeneräisyyden vuoksi. Susien mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin voidaan nytkin puuttua poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole.

Kiirehdimme vesilain uudistamista kirjeellä oikeusministerille, joka vastaa siitä. Asia koskee esimerkiksi sellaisia patoja, joiden vesitalousluvissa ei ole kalanhoitovelvoitetta. Puuttuvaa velvoitetta kun ei voi päivittää esim. ohitusuoman saamiseksi.

Vielä 1970-luvulla vierasperäisten ja herkästi leviävien kasvien vaaroja ei osattu ennakoida. Suomalaisten puutarhoissa kukkivat monet idän eksoottiset tuontilajit – niin korkealle kurkottavat jättiputket kuin siemenkotia poksauttelevat jättipalsamit. Molemmat ovat nykyään haitallisina vieraskasveina tunnettuja lajeja, joiden hävittämiseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti.

Hiitolanjoen Kangaskosken vesivoimalaitos ehti jauhaa sähköä lähes 100 vuotta. Nyt voimalaitos saa väistyä ja Kangaskoski virrata jälleen vapaana. Jokiluonnolle ja vesistön vaelluskalakannoille Hiitolanjoen vapautumisella on suuri merkitys. Äärimmäisen uhanalainen Laatokan…

Syyskuun budjettiriihi on hallitukselle ainutlaatuinen maalinteon paikka, muistuttavat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja WWF. Päättämällä puuttuvista keinoista hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamiseksi hallitus voi nostaa Suomen pysyvästi ilmastoratkaisijoiden valokeilaan ennen Glasgow’n ilmastokokousta marraskuussa.

Vieraslajien torjuntaan keskittyvä Soolotalkoot-kampanja innosti suomalaisia ilmoittamaan vieraslajien kasvu- ja esiintymispaikoista sekä omaehtoisesti torjumaan haitallisia vieraslajeja. Kampanjan tavoitteena oli tarjota perinteisten ohjattujen vieraslajitalkoiden rinnalla mahdollisuus torjua vieraslajeja oman aikataulun ja sijainnin mukaan.

Kymenlaaksossa ennallistetaan Savansuota.

Lapinjärvelle perustettiin noin 24 hehtaarin suojelualue, jotta yli 150-vuotias metsä säilyy koskemattomana myös tulevaisuudessa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä Metsähallituksen tulee lopettaa myrskyn kaatamien puiden korjuu Pohjois-Suomen arvokkaista luonnonmetsistä. Myrskyissä syntyy uhanalaisille lajeille tärkeää lahopuuta.