Hanhikantojen vähentäminen on suomalaisesta näkökulmasta vieras tavoite Afrikan ja Euroopan vesilintusopimukselle.

Luonnonsuojeluliitto kirjoitti hallituspuolueiden puheenjohtajille maankäyttö- ja rakennuslain, ilmastolain ja luonnonsuojelulain kiirehtimiseksi.

Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Aino Peltola kartoitti ja tutki pro gradu-työssään haitallinen vieraskasvilaji kurtturuusun esiintymistä ja elinvoimaisuutta Espoon rannoilla ja saaristossa.

Suomen on jämäköitettävä vesienhoitoaan, jotta maamme voi saavuttaa tavoitteen puhtaista, vapaista ja monimuotoisista vesistä, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Luonnosuojeluliitto on julkaissut esitykset, joilla vesienhoitoa voitaisiin parantaa vesienhoitoalueilla. Niissä otetaan kantaa esimerkiksi purojen huomiointiin, kaavoituksen rooliin vesiensuojelussa sekä teollisuuden ja kaivosten kemikaalipäästöihin. Toimia muun muassa vesivoimaloiden, maatalouden ja metsätalouden ympäristöasioissa on kiirehdittävä, jotta vesien hyvä ekologinen tila voitaisiin saavuttaa vuoteen 2027 mennessä.

Suden tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki maa- ja metsätalousministeriön susiryhmässä olleet tahot sitoutuivat suotuisan suojelun tasoon metsästyksen reunaehtona. Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään.

Luonnonsuojeluliiton mielestä oikeudenmukaisen siirtymän rahoja ei tule antaa minkäänlaiselle suon avaamiselle haittojen välttämis -periaatteen takia.

Kun lohen kalastukselle ei ole vielä tieteellistä neuvonantoa, sen suojelussa tulee edetä kotimaisin toimenpitein – joita EU ei voiskaan käyttää. Näin liitto lausui eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

Lohen kalastusta vuodelle 2022 joudutaan EU:ssa pohtimaan ilman ICESin tieteellistä neuvoa. Luonnonsuojeluliiton mielestä sitä odoteltaessa lohen kalastuksen kestävyyttä tulee parantaa kotimaisesti.

Kuntavaalit ovat myös vesivaalit. Kunta voi ottaa vedet huomioon esimerkiksi kaavoissa, suunnitelmissa, luvissa ja erilaisissa hankkeissa. Voit vaikuttaa äänestämällä ja tekemällä aloitteita valituille, kirjoittaa suojelupäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Eri liikkumismuodot automaattisesti tunnistava sovellus mittaa pyöräiltyjä, juostuja tai käveltyjä kilometrejä. Sovelluksen käyttäjän työnantaja maksaa kilometrien perusteella hyvityksen keräystilille. Kertyneet varat käytetään ilmastotyöhön ja nuorten pyöräilijöiden tukemiseen. Green Team -älypuhelinsovelluksen takana on Pyöräilyseura Porvoon Akilles.