Suomi on kärkipäässä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-työssä. Meillä on kuitenkin kestävyysvajeita, joiden korjaaminen vaatii lisärahoitusta. Jatkotyössä Suomen ekologinen jalanjälki muissa maissa pitää selvittää ja sitä pitää hyvittää.

Luonnonsuojeluliitto kannatti EU:n kuulemisessa lämpimästi ennallistamista ja sen laillisesti sitovia tavoitteita, koska vapaaehtoisia eivät jäsenmaat ole toteuttaneet.

Suomen E-PRTR päästörekisterissä on paljon kehitettävää, jotta kansalaiset saisivat tiedot nopeasti ja helposti.

Turpeen polton kielto olisi kivihiilikiellon jälkeen seuraava pala kestävän oikeusjärjestelmän palapelissä, kirjoittaa ympäristöjuristi Matti Kattainen.

Kommetoimme valtioneuvoston selvitystä EU:n metaanistrategiasta. Eniten ihmistoiminnasta johtuvaa metaania Suomessa syntyy karjasta ja jätteestä. Esitimme, että päästöjen hiilinnässä voisimme keskittyä molempien määrän vähentämiseen.

EU:n uuden biodiversiteettiohjelman valmisteluun kuului syventävä kysely jäsenmaiden biodiversiteettiohjelmista. EU on ollut niille tärkeä virike.

Maaseutu on monien ympäristöongelmien tyyssija, mutta myös mahdollisuus ratkaista niitä.

Luomutuotanto on kannatettavaa, ja sitä tulisi rahoittaa CAPin 1-pilarin ekojärjestelmästä. Näin vastattiin Euroopan komission mielipidekyselyyn.

Kannatimme tuotantotukijärjestelmän sulkemista.

EU päivittää sitovia vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä jäsenvaltioissa koskevia säädöksiä. SLL muistutti prosessin "tiekartan" kuulemisessa päästövähennysten tärkeydestä ja laajasta soveltamisalasta ilman joustoja ja poikkeuksia.

EU kehittää päästökauppaa. SLL muistutti sen kyselyssä päästövähennystavoitteista, ilmaisjaon kieltämisestä, oikean ja lattiahinnan tärkeydestä, meri- ja lentoliikenteen mukaan saamisesta ja biomassakriteerien tärkeydestä.

EU uusii maankäytön, sen muutosten ja metsien ns. LULUCF-pelisääntöjä. SLL korosti sille päästövähennyksiä, parempaa raportointia ja biodiversiteettiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on loppusuoralla ja nyt kommentoitiin päätöksistä ilmoittamisen pykäliä.

Jos jäämme odottamaan turpeenpolton loppumista itsekseen, emme tee hallaa ainoastaan ilmastolle, vaan myös turvealalle työskenteleville ja tuleville sukupolville. Tukea muutokseen on saatavilla jopa satoja miljoonia euroja, mutta se vaatii Suomelta määrätietoisuutta, kirjoittaa Amnesty Internationalin asiantuntija Mariko Sato.