Kommetoimme valtioneuvoston selvitystä EU:n metaanistrategiasta. Eniten ihmistoiminnasta johtuvaa metaania Suomessa syntyy karjasta ja jätteestä. Esitimme, että päästöjen hiilinnässä voisimme keskittyä molempien määrän vähentämiseen.

EU:n uuden biodiversiteettiohjelman valmisteluun kuului syventävä kysely jäsenmaiden biodiversiteettiohjelmista. EU on ollut niille tärkeä virike.

Maaseutu on monien ympäristöongelmien tyyssija, mutta myös mahdollisuus ratkaista niitä.

Luomutuotanto on kannatettavaa, ja sitä tulisi rahoittaa CAPin 1-pilarin ekojärjestelmästä. Näin vastattiin Euroopan komission mielipidekyselyyn.

Kannatimme tuotantotukijärjestelmän sulkemista.

EU päivittää sitovia vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä jäsenvaltioissa koskevia säädöksiä. SLL muistutti prosessin "tiekartan" kuulemisessa päästövähennysten tärkeydestä ja laajasta soveltamisalasta ilman joustoja ja poikkeuksia.

EU kehittää päästökauppaa. SLL muistutti sen kyselyssä päästövähennystavoitteista, ilmaisjaon kieltämisestä, oikean ja lattiahinnan tärkeydestä, meri- ja lentoliikenteen mukaan saamisesta ja biomassakriteerien tärkeydestä.

EU uusii maankäytön, sen muutosten ja metsien ns. LULUCF-pelisääntöjä. SLL korosti sille päästövähennyksiä, parempaa raportointia ja biodiversiteettiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on loppusuoralla ja nyt kommentoitiin päätöksistä ilmoittamisen pykäliä.

Jos jäämme odottamaan turpeenpolton loppumista itsekseen, emme tee hallaa ainoastaan ilmastolle, vaan myös turvealalle työskenteleville ja tuleville sukupolville. Tukea muutokseen on saatavilla jopa satoja miljoonia euroja, mutta se vaatii Suomelta määrätietoisuutta, kirjoittaa Amnesty Internationalin asiantuntija Mariko Sato.

WWF ja SLL tekivät ympäristöministeriölle parannusesityksiä Itämeren toimintaohjelmaan ennen Itämeren suojelukomission (HELCOM) valtuuskuntien johtajien kokousta.

Myrsky siivoaa metsästä vanhaa ja antaa tilaa uusille, ehkä paremmin sopeutuneille lajeille.

Suomi on maailman suhteellisesti soistuneimpia maita. Kolmannes maapinta-alastamme on suota, mutta olemme muokanneet alkuperäistä suoluontoamme niin voimakkaasti, että joillain seuduilla luonnontilaisia soita ei ole jäljellä käytännössä ollenkaan. Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka taustoittaa, miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty.