Suolla pesivien lintujen kannat ovat Suomessa vähentyneet viimeisen neljän vuosikymmenen aikana jopa 60 prosenttia. Ahdinkoon ovat vaikuttaneet niin ilmaston kuumeneminen kuin soiden ojitus, mutta myös turpeen kaivuu on tuhonnut merkittävän osan linnuille tärkeistä soista, kirjoittaa BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Kiertotalous on ympäristöpolitiikan palapelin keskuspala, totesimme eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa. Sillä voidaan auttaa ilmastoa, vesiä, uhanalaisia ja monta muuta asiaa yhtä aikaa.

Suomessa on kymmenittäin vanhoja kaivoksia, jotka ovat puutteellisen jälkihoidon vuoksi uhka ympäristölle. Kaivosten jälkihoitoon on usein vaikea löytää vastuunkantajaa, ja viime kädessä lasku jää veronmaksajille. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa asian korjaamiseksi kolmea keinoa.

Kansalaisaloitteen käynnistäneiden järjestöjen edustajat ovat torstaina 1.10. kuultavana maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite vaatii avohakkuiden lopettamista valtion metsissä

Menneenä kesänä valmisteltiin alueellisia metsäohjelmia, joiden valmisteluissa osa Luonnonsuojeluliiton piireistä on ollut mukana. "Korutonta kertomaa", tiivistää Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola metsäohjelmien keskeistä sisältöä.

Ilmastovuosikertomuksen tulee olla kattava työkalu, jolla kansalaiset voivat seurata ilmastopolitiikan riittävyyttä suhteessa 1,5 asteen kuumenemisrajaan ja hallituksen ilmastotavoitteisiin, vaatii Luonnonsuojeluliitto lausunnossaan eduskunnan ympäristövaliokunnalle. Ilmastovuosikertomusta tulisi vahvista erityisesti päästökauppasektorin, maankäyttösektorin, ulkoistetujen päästöjen ja budjetoinnin osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa maisematyölupien asema jäisi entiselleen. Luonnonsuojeluliiton mielestä ne tulee palauttaa uusien yleiskaaavojen metsätalousvaltaisille alueille, jossa niitä voitiin käyttää ennen Sipilän hallituksen ns. KARALUSU-muutoksia.

Luonnonsuojeluliiton hallitusohjelmaan ajama suojelualueiden vapaus kiinteistöverosta on nyt toteutumassa. Liitto haluaa siihen kaikki luonnonsuojelualueet rakennuksineen.

Metsäluonto EU:ssa ei voi hyvin. Tämän vuoksi EU-komission esityksessä biodiversiteettistrategiaksi ehdotetut toimet metsäluonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi ovat tärkeitä, sanoo Suomen luonnonsuojeluliitto lausunnossaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

"Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Valitettavasti suoluonnolla ei mene hyvin. Turpeenkaivuu kuuluu soiden monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin, ja siksi Suomen on päästävä irti turpeesta", kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Liiaksi siistityt pihat ovat yksi syy siilien lukumäärän vähenemiseen. Huolettomampi pihanhoito auttaa siiliä ja pihan muita vierailijoita, ja rentouttaa asujaakin.

Turpeen pitäminen suossa pitää suoluonnon elossa, ja elävä suoluonto mahdollistaa elämän lukuisille lajeille. Siksi turpeen kaivaminen on lopetettava ja soidensuojelua edistettävä. Keinoja siihen on olemassa, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Suomen luonnossa ja asuinalueilla leviää haitallisia vieraslajeja,  joiden torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja luontoystävällisiä keinoja. Tietyistä puulajeista hidaspyrolyysitekniikan avulla tuotettujen nesteiden on todettu toimivan tehokkaasti leveälehtisten rikkakasvien…

Metsäenergian käyttö ei ole hiilineutraalia ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Suomen tulisi asettaa tieteenmukaiset kestävyyskriteerit metsäbiomassalle, vaatii Suomen luonnonsuojeluliitto lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle, ympäristövaliokunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle.