Suomi toimeenpanee EU:n hyljetuotteiden kaupan kieltoon liittyviä säädöksiä siltä varalta, että asiassa ilmenisi joskus ongelmia.

MMM esittää seurannan lisäämistä tulvariskilakiin, mikä on hyvä. Lisäksi se esittää lain alaan tulvien lisäksi muitakin "poikkeuksellisia vesitilanteita". Ne pitäisi kuitenkin määritellä tarkemmin. Samalla voisi pohtia voisiko ne hoitaa luontevammin vesienhoitolain puolella.

Madridin ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.

Osa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on Tulevaisuden maankäyttöpäätökset -hanke. Siinä yritetään yhdenmukaistaa kaavoitusta sen sanastosta alkaen tietojärjestelmiin ja maankäyttöpäätöksiin asti.

Suomen ilmastopolitiikkaa eniten määrittävä lakihanke on ilmastolain päivittäminen. Tarvitsemme 65 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä, tavoitteen hiilinielujen koolle ja entistä vahvemman ilmastopaneelin, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Luonnonsuojelija 4/2o19 ilmestyy tänään 25.11., mutta postin lakon takia lehti saapuu tilaajille myöhässä. Posti on luvannut jakaa lehden lakon päätyttyä.

EU:n maataloustukien seuraavalla rahoituskaudella on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä ilmastolle, vesistölle ja monimuotoisuudelle. Tämä vaatii sitä, että rahoitus (CAP) vuosina 2021–2027 kohdistetaan tehokkaasti. Tervetuloa kuulemaan visiomme siitä, miten tähän päästään. Vision nimi on Kestävän maatalouden tiekartta. Sen ovat muotoilleet BirdLife Suomi, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaana vastuussa siitä, saavutetaanko EU:n tavoite ylikalastuksen lopettamisesta vuonna 2020 vai ei.

Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto kokoontui 16.11. Helsingin Lauttasaaressa. Liiton keskustoimistolla pidetyssä kokouksessa puhetta johti Riitta Lunti Puumalasta.

Luonnonsuojeluliitto on mukana IUCN:n ensi kesän Ranskan maailmankongressissa yhdessä laajapohjaisessa aloitteessa. Sillä nostetaan virtavesien suojelua ja ekologisia yhteyksiä osana ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Lisääntyneet hakkuut ovat jo johtaneet Suomen hiilinielujen romahtamiseen, ja uusimpien laskelmien mukaan hiilinielujen pieneneminen jatkuu. Tämä vaarantaa Rinteen hallituksen tavoitteen hiilinegatiivisuudesta ja vaatii metsien hakkuiden rajoittamista.

Yle uutisoi keskiviikkona 13. marraskuuta, että Luonnonvarakeskuksen (Luken) tekemiin hiilinielulaskelmiin on tulossa merkittävä muutos. Uusissa laskelmissa näyttää siltä, että hiilinielu putoaa puoleen aiemmin arvioidusta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kirjoittaa, että metsien käyttö on nyt mietittävä kokonaan uudestaan.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta käyty lähetekeskustelu eduskunnassa toisti monia tuttuja väärinkäsityksiä.

Valituslupajärjestelmä tarkoittaa sitä, että jatkovalitukselle hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan KHO:n lupa. Valituslupajärjestelmän vaikutukset ympäristöperusoikeuksiin pitäisi selvittää ennen sen laajentamista kaikkiin ympäristöasioihin. Jos hallituksen esitys kuitenkin toteutetaan, sitä pitäisi tasapainottaa paikkaamalla ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeuden aukot. Näin totesi SLL tänään eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisessa.