Kevään verkkokalastusrajoitukset saimaannorpan keskeisillä elinalueilla astuvat voimaan perjantaina 15. huhtikuuta. Kalaverkkojen käytön rajoittamisella suojellaan saimaannorpan pieniä ja kokemattomia kuutteja, jotka aloittelevat itsenäistä elämää. Kalaverkossa moni nuori norppa on kohdannut hitaan ja tuskallisen kuoleman jo ensimmäisenä kesänään.

Hallituksen varautumistyöryhmä julkaisi tänään päätöksiä, jotka liittyvät Suomen varautumiseen ja energiaan. Nämä päätökset siirtyivät kehysriihestä päätettäväksi varautumiskeskusteluun. Luonnonsuojeluliitto vaatii turpeesta luopumiselle päättymispäivää ja metsäenergialle kestävyyskriteereitä, jotta haittoja ilmastolle ja luonnolle voidaan hillitä.

Hallituksen kehysriihi valmistui ennätysajassa, mutta energiapäätökset jäivät pitkälti varautumisministerityöryhmään. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että energiapäätösten luonto- ja ilmastovaikutukset otetaan huomioon jatkopäätöksissä.

Kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n viesti ei ole muuttunut. Maiden on vauhditettava ilmaston kuumenemisen hillintätoimia ja irtauduttava fossiilisesta energiasta nopeasti.

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa hallituksen kehysriiheä ympäristön ja vakaan yhteiskunnan kohtalonyhteydestä. Keskustelua käydään nyt ruokaturvan ja huoltovarmuuden ympärillä, mutta luontokato ja ilmastonmuutos heikentävät näitä molempia. Siksi kehysriihessä on saatava aikaan päätöksiä myös luontokadon ja ilmaston kuumenemisen torjuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään uuden biotalousstrategian. Luonnonsuojeluliitto on strategian valmistelussa mukana olleen biotalouspaneelin jäsen. Uusi strategia ei valitettavasti huomioi tarpeeksi kaikista tärkeintä: biotalouden kestävyyttä.

Tuore raportti esittelee 55 suojelematonta ja luonnoltaan arvokasta metsää valtion mailla. Esiteltäviä kohteita ei ole suojeltu, ja yli kahdellakymmenellä niistä on Metsähallituksen tuoreita hakkuusuunnitelmia. Mukana on myös kaavoituksen uhkaama Ylläksen ikimetsäalue. Raportin on laatinut Luonnonmetsä-työryhmä, joka koostuu vapaaehtoisista luontokartoittajista ja jonka työtä rahoittaa Koneen Säätiö. Ympäristöjärjestöt vaativat, että kaikki valtion luonnonmetsät suojellaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä ja asetetaan välittömään hakkuukieltoon kevään 2022 kehysriihessä.

Ympäristöjärjestöt kiittävät hallitusta siitä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) on nyt sovittu lisätoimenpiteistä päästövähennyksiksi. Samalla on selvää, että toimia tarvitaan lisää erityisesti maankäyttösektorille, kuten peltojen ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen, ja että irtautumista fossiilisista polttoaineista on kiihdytettävä entisestään. Samalla täytyy turvata bioenergian kestävyys, hiilinielujen kasvu ja luontoarvot.

Lauantaina 5.3. Eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat osallistuneet kansainväliseen järjestöjen kannanottoon, jossa vaaditaan venäläisen puuntuonnin kieltämistä sekä rajaamista pois FSC- ja PEFC-sertifikaattien piiristä. Kannanoton on allekirjoittanut lähes 130 kansalaisjärjestöä.

Ilmasto on kuumentunut nopeammin kuin odotimme. Kuumenemisen hillitsemisen lisäksi sopeutuminen sen vaikutuksiin on välttämätöntä, sanoo kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli. Luonto on paras liittolaisemme kuumenemisen vaikutuksien pehmentämisessä. Luonnonsuojeluliitto vaatii hallitukselta tänä keväänä toimia, joilla torjutaan sekä ilmastokriisiä että luontokatoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto valitsi 26.2.2022 uudeksi toiminnanjohtajaksi Tapani Veistolan.

Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistää kampanjan luontokadon pysäyttämiseksi. Kampanjan aikana kerrotaan, millaisia luontotekoja poliitikot, yritykset ja Suomessa asuvat ihmiset voivat tehdä.

Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän kyselyn mukaan kunnat pitävät haitallisten vieraslajien torjuntaa ja leviämistä ennaltaehkäisevää työtä tärkeänä, mutta vain harvassa kunnassa siihen on riittävästi resursseja. Kunnat toivovat myös lisää ohjeistusta ja koulutusta vieraslajitilanteen hallintaan. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Ympäristöjärjestöjen laatiman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista kannattaa luonnonmetsien suojelemista viipymättä ja tutkijoiden ehdottamaa valtion omistamien vanhojen metsien hakkuukieltoa. Lisäksi 63 prosenttia suomalaisista toivoo, että vähintään 10 kilometrin päässä kotoa olisi mahdollisimman luonnontilaista metsää.