Pölyttäjien huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ja kotipihoilla tekee ympäristöstä hauskemman ja terveellisemmän.

Tavallisen kansalaisen mahdollisuudet muuttaa kaupunkisuunnittelua ovat rajalliset, mutta omaan pihaan voi vaikuttaa. Jo pelkästään Suomen omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Jos kaikki jättäisivät puolet pihastaan pölyttäjille, vaikutus olisi valtava.

Luonnonsuojelija-lehti kysyi Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Monoselta, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolalta ja ilmastoasiantuntija Hanna Aholta, miksi luonnonystävän kannattaa äänestää EU-vaaleissa.

Lähiluontoon voi mennä milloin vain. Tuttuutensa vuoksi se on oivallinen paikka harjoitella kuvaamista ja kehittyä luontokuvaajana.

Millainen elämys on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Metsähallituksen luonnonhoitoleiri Saaristomeren kansallispuistossa? Lue talkoolaisen päiväkirja talkooleirin tunnelmista.

"Olin todella helpottunut, kun pitkän lobbauksen jälkeen valtuuston päätös napsahti pöytään: alue jätettiin rakentamatta! Juhlistimme voittoa nostamalla lehtikuohumaljat Hasanniemessä", kertoo Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Antti Saarelainen.

”On hienoa, että riistakeskus on tiukentanut linjaansa susiluvissa ja ottanut huomioon uutta oikeuskäytäntöä”, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola toteaa.

Huonolumisina talvina jopa 80–90 prosenttia kuuteista syntyy apukinoksiin.

Kyselyn mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomen nykyinen hallitus turvaa metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan.

Rovaniemen yhdistys, Lapin piiri ja Luonnonsuojeluliitto kävivät Sierilästä vuosikausia kestäneen oikeustaistelun hankekokonaisuuden eri luvista.

”Metsähallituksen aikomus kartoittaa valtion jo aiemmin kartoitettuja metsiä tuntuu tarpeettomalta. Vanhat ja luonnontilaiset metsät on suojeltava välittömästi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

"Uskon, että tulevaisuudessa lähiluonto nähdään aarteena, jota ei saa hävittää. Jokainen metsä on terveysmetsä", kirjoittaa Liisa Hulkko pääkirjoituksessaan.

Monet lajit ovat levittäytyneet urbaaniin ympäristöön ja kaupunkien virkistysmetsiin vanhojen puiden ja saalistusapajien perässä. Luonnonsuojelija-lehti esittelee kolme lajia, jotka kaupunkilainen voi tavata omassa lähiluonnossaan.

Luonnonsuojelija-lehti pyysi lääkäri Hanna Haveria laatimaan planetaarista terveyttä tukevat reseptit kolmelle kuvitteelliselle potilaalle.