”Ei voi vain seisoa paikallaan ja katsoa mitä tapahtuu”, sanoo Kaija Helle.

”Halusimme tällä lahjoituksella osallistua Itämeren tilan parantamiseen konkreettisesti”, sanoo Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio.

"Muistan ensimmäisen vierailuni Helsingin Lammassaaren pitkospuilla. Olin pohjattoman iloinen, kun tarkkailin eteeni avautuvaa maisemaa lintutornista. Yletin tarkastelemaan kuvauksia alueen asukeista opastauluilta ja minulle avautui esteetön näköala ruovikon reunaan lintujen kevätpuuhiin. Minulle, joka käytän liikkumiseen pyörätuolia", kirjoittaa Ruusa Myllyaho kolmunissaan.

Kuusta istutetaan talousmetsiin enemmän kuin koskaan. Harva kuusi saa kuitenkaan kasvaa vanhaksi jättipuuksi, joka ylläpitää elämää oksiensa suojassa. Jouluna kuusi koristaa monen suomalaisen kotia, mutta muistammeko enää puiden kohtalonyhteyttä elämäämme? Entä miten kuusen käy kuumenevassa ilmastossa? Lue kolme näkökulmaa.

Luonnonsuojeluliiton kautta jätät perinnöksi elämän kuutille, pystyyn jäävän kilpikaarnamännyn tai kirkkaammat uimavedet lapsenlapsille.

Kun Suomen riistakeskus myönsi lokakuussa poikkeusluvat 300 ilveksen tappamiseen, ei tiedetty millainen mediahaloo asiasta syntyy. Suurta tappokiintiötä perusteltiin sillä, että ihmisten sietokyky ilveksiä kohtaan tulisi muuten vastaan. Toisin kävi, ihmisten sietokyky metsästyspolitiikkaan ylittyi.

"Ilmaston kuumeneminen muodostaa turvallisuusuhan myös Suomessa. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen lisäksi vaikutukset muualla maailmassa ketjuuntuvat ja heijastuvat Pohjolaan", kirjoittaa ilmastoasiantuntija Hanna Aho kolumnissaan.

Maa- ja metsätalousministeriön perustelut 300 ilveksen tappamiselle ontuvat pahasti. Riistakeskus myönsi luvan tappaa 300 ilvestä, eli yli 12 prosenttia Suomen ilveskannasta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kaatolupien perustelut eivät kestä päivänvaloa.

"Alkukesän lohenpoikasten sijaan Tenon täyttävät loppukesän elävältä mätänevien kyttyrälohien röykkiöt", kirjoittaa Miisa Nuorgam.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan ympäristöhyötyjä, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että myös internetillä on hiilijalanjälki? Maailmanlaajuisesti digitalisaation päästöjä verrataan usein lentoteollisuuden päästöihin. On jopa sanottu, että jos internet olisi valtio, se olisi jo neljänneksi suurin päästöjen määrässä mitattuna.

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamiseksi nousi yleisön suosikiksi Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä. Sen johdosta kaupunki ohjaa 100 000 euroa luonnon ennallistamistyöhön eri puolilla Raaseporia.

Kokemäenjoen kaikkiin yhdeksään vesivoimalaan Porista Tampereelle halutaan kalatiet, ympäristövirtaama ja säännöstelyn rajaaminen. Kokemäenjoenreitin kunnostusyhdistys teki aloitteen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta osana Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hanketta.

”On riski että kriteereistä tulee niin tiukat, ettei niitä täytä kuin murto-osa suojelun tarpeessa olevista metsistä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

Metsähallituksen lokakuussa julkaiseman saimaannorpan kanta-arvion mukaan norppia on nyt noin 480 yksilöä. Se on pitkäjänteisen suojelutyön tulosta. Saimaannorppa on edelleen kuitenkin erittäin uhanalainen.