Miltei kaikki Suomen joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto ovat ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.
"Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla", kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Ratilainen on ollut suunnittelemassa Lappeenrannan kaupungin niittyverkostoa. Monia alun perin nurmena hoidettuja alueita on alettu kehittää niittymäisiksi vähentämällä niittoa.
Niittyjä on pystytty lisäämään katujen varsille ja liikenteenjakajiin sekä hyödyntämään rakentamisen seurauksena syntynyttä puhdasta ylijäämämaata.
Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat estäneet norppien kevät- ja alkukesän kalanpyydyskuolemia, mutta samalla verkkokuolemat ovat siirtyneet myöhemmäksi.
Uhanalaisuus jatkuu kaikissa elinympäristöissä emmekä voi siirtää sen pysäyttämistä muiden maiden vastuulle. Tämän ymmärtävät kasvavissa määrin myös elinkeinoelämä ja rahoituslaitokset. Politiikassa vaikuttaa vielä olevan parantamisen varaa todellisuuden hahmottamisessa", kirjoittaa Paloma Hannnonen kolumnissaan.
Luonnonsuojeluliiton vieraslajityön asiantuntijat Markus Seppälä ja Titta Vikstedt kertovat, mikä on nyt ajankohtaista haitallisten vieraslajien leviämisen torjunnassa. Viisivuotisen VieKas-hankkeen aikana on opittu, kuinka kunnat, yhdistykset ja tavalliset ihmiset voivat osallistua vieraslajityöhön.
Luonnontuoteneuvoja Maija Suomela vinkkaa, kuinka saat iloa kesän kasveista läpi vuoden. Kun marraskuun pimeys laskeutuu, on aika parantaa vastustuskykyä siankärsämöteellä ja maustaa lämpimät pataruuat yrttisuolaseoksilla. Uudenvuoden maljan voit kippistää nokkoskombuchalla. Villiyrtit ovat kuitenkin parhaita tuoreina ja kesä on nyt!
Kasvit paljastavat niitä ymmärtävälle menneisyyden salat ja tulevaisuuden suuntaviivat. Luonnonsuojelija-lehti tarkasteli maamme historiaa kuuden kasvin näkökulmasta.
"Haltioidun siitä, että Askalankoskella voi tulla maisemaan, jota ei heinäkuussa valtaakaan nokkonen ja ohdake, vaan se säilyy avoimena niittynä. Löydät ketoneilikan, keltamataran ja muut pienet ihanuudet", kertoo Viri Teppo-Pärnä lempipaikastaan.
Samaan aikaan kun Iijoella järjestetään 40-vuotisjuhlasoutu, jännitetään, saadaanko voimayhtiön istutusvelvoite muutettua kalatievelvoitteeksi, jolloin vaelluskalat pääsisivät taas nousemaan Iijokeen voimalaitosten ohitse.
Espoon kaupunki hakkasi vuodenvaihteessa jopa satoja kuusia neljän hehtaarin alueella Träskändan luonnonsuojelualueella. Espoon ympäristöyhdistys on tehnyt hakkuista poliisille tutkintapyynnön.
Sosiaalisen median vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy kokee velvollisuudekseen ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.