Luontokohteita

Luontopolut

Pamilonkosken luontopolku

Luontopolku suunniteltiin ja merkittiin Pamilonkoskelle Enon Luonnonystävien toimesta vuonna 1986. Nykyisin luontopolun hoidosta vastaa Joensuun kaupunki. Polku kulkee joen rannassa ja eri-ikäisissä metsissä. Alueen hiidenkirnut ja Kirjovaaran vanha luonnonhoitometsä ovat osa polkua.

Ala-Koitajoella on myös joen varsia myötäileviä retkeilyreittejä ja niihin liittyviä laavupaikkoja. Reittien lähtöpaikalle Uimaharju-Luhtapohja -tien varteen Enon Luonnonystävät on pystyttänyt valokuvaaja I.K.Inhan vuoden 1893 Pamilon matkasta kertovan infotaulun.

Kolvananuuron luontopolku

Kolvananuuro on yksi Suomen komeimpia rotkolaaksoja. Enon ja Kontiolahden Luonnonystävien yhteistyöllä suunniteltiin ja merkittiin vuonna 1988 uuron kiertävä luontopolku, joka yhdisteli vanhoja polku-uria. Nykyisin rotko on luonnonsuojelualuetta ja polkun hoidosta vastaa Kontiolahden kunta. Polku on erittäin vaativa korkeuserojen ja kivikkojen vuoksi. Kesällä uuron pohja on saniaisten peitossa.

Koverojärven aarniometsäpolku

Koverojärven alue on Pohjois-Karjalassa harvinaista vanhaa aarniometsää, jonne Stora-Enso on perustanut luonnonsuojelualueen. Alueella on jyrkkiä kallioita, sammalpeitteisiä runkoja, reheviä sekametsiä ja vesistönäkymiä Kalliolammelle. 2,5 km pituista metsäpolkua kuljetaan molempiin suuntiin.

Ajo-ohje: Ilomantsista Enoon kulkevan tien (514) varrelta viitta Sikrenvaara (Siksenvaara ort. leirikeskus) vajaa kilometrin päässä leirikeskus ja sitä ennen risteys. Risteyksestä käännytään vasemmalle Koverojärventielle. Luonnonhoitometsä-kylttejä seuraten noin 6 km ohi Pitkälammen ja Koverojärven. Järven jälkeen viitta oikealle luonnonhoitometsään. Tietä ajetaan vajaa kilometri. Kääntymispaikalta alkaa kyltitys polulle.

Nemus Animus -luontopolku Kaltimossa

Nemus Animus -luonnonsuojelualueelle Enon aseman ja Pielisjoen väliselle alueelle suunnitellaan parhaillaan luontopolkua ELY-keskuksen, Enon lintukerhon ja Enon Luonnonystävien yhteistyönä. Polun virallisia avajaisia vietetään Suomen luonnon päivänä 30.8.2025. QR-koodin taakse tulevia opasteita löydät täältä.

Suot

Sammalussuo

Sammalussuo on pääosin luonnontilainen keidassuo Joukiisen ja Pielisjoen rannalla. Suon keskellä on Sammallampi, joka laskee Sammalpuroa pitkin Joukiiseen. Lähes 300 hehtaarin kokoinen suoalue on Natura-suojelualuetta.

Viskopin alueen rantasuot

Koitajoen suistossa sijaitsee 276 hehtaarin soidensuojelualue, joka sisältää Koidansaaren, Viskopin, Lösölänniemen ja Autiorannan suoalueet. Suot ovat kosteita luonnontilaisia alueita, joille pääsee parhaiten vesitse Pielisjokea pitkin.

Luhtapohjan rantasuot

Jäsyksen päässä ja Luhtapohjan joen rannoilla sijaitseva Tornatorin omistama suojelualue on kooltaan lähes 750 hehtaaria. Se on Pohjois-Karjalan suurimpia soidensuojelualueita.

Maisema

Sarvinki-Jakojärvi

Alueella muun muassa raviineja.

Linnut

Koukkujoen lintutorni

Lintutorni seisoo Koukkujoen ja Pielisjoen yhtymäkohdassa Uimaharjun eteläpuolella. Tornille vie noin kilometrin mittainen polku, joka kulkee suolla. Polun lähtöpaikalla on opasteet. Luonnonystävät pystytti tornin 1980-luvulla. Tornista aukeaa näköala Viskopin alueen rantasuot -luonnonsuojelualueelle sekä jokialueelle. Korkean veden aikaan ympäristö saattaa olla märkä.

Hyviä lintupaikkoja ovat mm. Jakojärven pellot, Ahvenisen ja Uimaharjun siltojen alueet sekä Pahvitehtaan metsä Enon aseman lähellä.

Erityiskohteet

Tissikuusi Paukkajalla

Suomen toiseksi suurin tissikuusi kasvaa Paukkajalla Rahkeenniemessä. Kuusen ympärysmitta tyvestä on lähes kolme metriä. Kuuselle on opastus Rahkeenniementieltä.