Espoon Högnäsin asemakaava uudelleen valmisteluun

Högnäsiin, Espoon Matalajärven Natura-alueen kylkeen, suunnitellun uuden asuinalueen kaavaratkaisu on selvästi puutteellinen eikä se huomioi alueen merkittäviä luontoarvoja riittävästi. Ely-keskuksen päätöksen myötä Espoon kaupunki joutuu oikaisemaan kaavan epäkohdat. Myös Espoon ympäristöyhdistys laati kattavan selvityksen kunnallisvalituksen tueksi.

Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa 2014 Espoon suunnitelmista kaavoittaa idylliselle Högnäsin kannakselle taloja 500 uudelle asukkaalle aivan Matalajärven Natura-luonnonsuojelualueen kylkeen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla huvila-alueella on tällä hetkellä vain noin 40 asukasta.

Espoon valtuusto hyväksyi rakentamistehokkuudeltaan ylimitoitetun Högnäsin asemakaavan syyskuussa 2014. Koska kaava ei Espoon ympäristöyhdistyksen mielestä täyttänyt muun muassa luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä siitä laadittiin laaja ja yksityiskohtainen kunnallisvalitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus käsittää kaikkiaan 37 sivua ja sen perustelut ovat esitetty pääpiirteittäin 14 kohdan luettelona, joka tuo hyvin esille kaavoitushankkeen mahdottomuuden (luettelo nähtävissä tämän jutun lopussa).

Uudenmaan ely-keskus oli tahollaan seurannut maankäyttösuunnitelmien etenemistä ja lähetti marraskuussa 2014 Espoolle oikaisukehotuksen asemakaavasta. Ely-keskuksen mielestä asiakirjoissa muun muassa ei ole sellaista perusteltua arvioita, joka osoittaisi esitetyn kaavaratkaisun olevan sellaisen, että sillä ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Matalajärven Natura-alueeseen.

Oikaisukehotuksen myötä kunnallisvalitusprosessi ei ole enää käynnissä vaan nyt seurataan miten Espoo toteuttaa ely-keskuksen kaavaan vaatimat oikaisut. Espoon ympäristöyhdistyksen kunnallisvalitusta varten kokoama laaja tausta-aineisto ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan, vaan sitä voidaan muokata tarvittaessa myöhemmin.

Espoon ympäristöyhdistyksen kunnallisvalituksen perustelut pääpiirteittäin:

1 Asemakaavaselostuksen sisältämät puutteet ja virheet, joiden johdosta se ei täytä sille MRL:n 55 §:n 3 momentissa esitettyjä, muun muassa MRA:n 25 §:n tarkennettuja vaatimuksia eikä asemakasemakaavan sisältövaatimuksia. Lisäksi kaava on tämän ja useiden muiden valituskohtien osalta MRL:n 5 §:n vastainen.

2 Kaavoitusprosessin puutteet: vaikutustenarviointia ei ole kohdistettu MRL:n 9 §:n vaatimuksen mukaisesti lainkaan vaihtoehtoihin, eikä käsitelty vuorovaikutuksessa MRL:n 62 §:n mukaisesti.

3 Asemakaavoituksen pohjana käytettyä Pohjois-Espoon osayleiskaavaa I on pidettävä vanhentuneena eikä sitä MRL:n 36 §:n vaatimusten mukaisesti ole pidetty ajan tasalla.

4 Kaava ei kohdan 3 lisäksi täytä edes vanhentuneen osayleiskaavan asettamia minimivaatimuksina pidettäviä edellytyksiä ja on siten MRL:n 42 §:n vastainen.

5 MRL:n 9 §:n edellyttämä luontovaikutusten arviointi ja LSL:n 65 §:n ja 66 §:n vaatima Natura-arviointi eivät ole tunnistaneet läheskään kaikkia hankkeen kannalta merkittäviä luontoarvoja ja vaikutuksia ja ovat niihin sekä olennaisesti kaavoittajan tiedossa olleeseen alueen erikoisluonteeseen ja siten lain tarkoitukseen nähden liian suppeita ja riittämättömiä. Niitä ei myöskään MRL:n 9 §:n vaaditusti ole ulotettu koko kaavan vaikutusalueelle. Tehdyt selvitykset ovat puutteellisia ja vanhentuneita eivätkä täytä lain vaatimuksia. Tämän johdosta kaavalla on erittäin merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden ehkäisemiseksi ei ole esitetty mitään keinoja, kuten alakohdissa 5a…5i osoitetaan.

6 Asemakaavassa on osoitettu huomattavaa rakennusoikeutta tulvavaara-alueelle vastoin MRL:n 54 §:n, 116 §:n ja 172 §:n sekä Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden 4.3 ja siten MRL:n 24 §:n vaatimusta.

7 Kaavoituksella on merkittävä vaikutus virkistys- ja maisema-arvoille, mutta sen laajalle alueelle ulottuvia vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu MRL:n 9 §:n mukaisesti. Kaava on myös vastakkainen LSL:n 1 §:n, 13 §:n ja 24 §:n sekä MRL:n 54 §:n vaatimukselle.

8 Kaavaa ja sen vaikutusaluetta ei ole tarkasteltu lainkaan yhtenäisenä kokonaisuutena, jolle kaavalla on erittäin kielteinen vaikutus. Alueella esiintyy Luontodirektiivin liitteen IV lajeja (saukko, viitasammakko, täplälampikorento, lummelampikorento sekä useita lepakkolajeja), joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty LSL:n 49 §:n mukaan, ja joiden elinmahdollisuuksiin kaavan vaikutuksia ei ole arvioitu.

9 Högnäsin kaavahanketta ei tule hyväksyä LSL:n 13 §:n, 54 §:n ja 66 §:n vastaisena, koska se heikentää merkittävästi luontoarvoja. Matalajärvellä kaavahankkeen haitallinen merkitys ilmenee erityisesti pesimälinnustolle ja lintudirektiivin liite I lajeille (levähtäviä ja pesiviä), sekä rakentamisen (tarkemmin mm. valituskohdat 5d, 5g ja 5h) että itse asutuksen tuomista erilaisista haittavaikutuksista. Suurta osaa lajistosta, luontoarvoista ja heikennyksistä niihin sisältämätön Natura-arviointi tulee tehdä uudelleen 2014 päivitettävän Natura 2000-tietokannan sekä lisääntyneiden tutkimustulosten mukaisesti ja kaavoitus arvioida uudelleen sen pohjalta.

10 Kaavan suunnitellulla pääliikennereitillä kasvavalla LSL:n 23 §:n nojalla rauhoitetulla Leinon tammella elää LSL:n 47 §:n nojalla erityisesti suojeltava aarniseppä ja muita suojeltuja lajeja, joiden säilymiselle tämä puu, ynnä alueen muut suuret tammet, on korvaamaton ja nauttii sitä kautta näiden lakien suojaa.

11 Kaavan ja lukuisten muiden vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty LSL:n 65 §:n edellyttämällä tavalla.

12 Luontoselvityksessä ja Natura-arvioinnissa edellytettyjä lieventämistoimia ei ole tosiasiallisesti toteutettu, vaan kaavoittajan toteamat muutokset ovat kosmeettisia eivätkä siten poista tai vähennä haitallisia vaikutuksia. Täten kaavaa ei voida LSL:n 54 §:n ja 66 §:n vastaisina hyväksyä.

13 Asemakaava ei toteuta valtioneuvoston valtakunnallisten alueidenkäytön erityistavoitteita, (erityisesti kohdat 4.4. ja 4.6) sekä mitä niiden toteuttamisesta on muun muassa MRL:n 24 §:ssä säädetty, vaan on niiden vastainen.

14 Asemakaava sijaitsee Nuuksion järviylängöllä rajoittuen Nuuksion kansallispuistoon ja on valtioneuvoston Nuuksion järviylängön käyttöä koskevan periaatepäätöksen vastainen.