Virkistysmetsien turha hoito hämmentää Espoossa

Uutiset

Luonnonhoidoksi kutsuttu virkistysmetsien raivaaminen ja harventaminen hämmentävät espoolaisia luonnonystäviä. Metsien käsittelystä keskusteltiin Espyyn jäsenillassa sekä kaupungin työpajassa, jossa teemana oli luonnonhoidon toimintamalli. Espoon ympäristöyhdistyksen jäsenillassa 14. syyskuuta yleisön kysymys ”miksi…

Luonnonhoidoksi kutsuttu virkistysmetsien raivaaminen ja harventaminen hämmentävät espoolaisia luonnonystäviä. Metsien käsittelystä keskusteltiin Espyyn jäsenillassa sekä kaupungin työpajassa, jossa teemana oli luonnonhoidon toimintamalli.

Espoon ympäristöyhdistyksen jäsenillassa 14. syyskuuta yleisön kysymys ”miksi tätäkin metsää on ylipäätään hoidettava?” jäi toistuvasti ilmaan roikkumaan.

Kaupungin luonnonhoidosta oli kertomassa metsänhoitaja Sini Miettinen. Hän esitteli valmisteilla olevaa luonnonhoidon toimintamallia, joka linjaa Espoon kaupungin metsienhoidon tavoitteet, periaatteet ja työtavat. Muun muassa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat sekä vuosittainen metsätyöohjelma rakennetaan toimintamallin pohjalta.

Metsäluonnon ja virkistysarvojen kohtelua kaupungin luonnonhoidossa valotti Espyyn puheenjohtaja Virpi Sahi. Hän esitti metsäänkin pätevän sen vanhan viisauden, että ”ehjää ei tarvitse korjata”. Rauhassa eri-ikäisrakenteisena kehittynyt metsä ei hoitoa kaipaa, useimmiten apua tarvitsee ihmisen vaikutuksesta muuttunut luonto. Virkistysmetsien turha hoito vähentää monimuotoisuutta, poistaa metsäntunnun ja pilaa maisemaa. Se on veronmaksajille haitake, ei hyödyke. Sahin esittämät ennen-jälkeen -valokuvat havainnollistivat turhan metsänhoidon haittoja.

– Metsän terveys, elinvoimaisuus ja turvallisuus ovat yleisimpiä tekosyitä ja hokemia, joilla virkistysmetsien turhaa metsänhoitoa perustellaan, analysoi Sahi jäsenillassa.

Kaupunki järjesti sidosryhmille jo toisen työpajan luonnonhoidon toimintamallista 28. syyskuuta. Työpajassa jatkettiin keväällä pidetyn ensimämisen työpajan tavoin pienryhmissä valokuvia ja hoito-ohjekortteja katsellen. Toimintamallin luonnosta eli luonnonhoidon tavoitteita ja periaatteita ei ollut mahdollista kunnolla kommentoida, vaan se näyttää jäävän lausuntokierrokselle.

-Toimintamalliin tulisi selkeästi kirjata, milloin metsää on syytä käsitellä ja miksi. Hoitotoimet tulee perustella, ei hoitamatta jättämistä, tiivistää Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan luonnonsuojelupiiristä.

Espyyn saamien tietojen mukaan luonnonhoidon toimintamalli tulee julkisesti nähtäväksi ja lausuttavaksi loka-marraskuun taitteessa. Espoon luonnonhoidon toimintamallia valmistelee teknisen viraston luonnonhoitoyksikkö, ohjausryhmän ja konsultin tuella. Ympäristölautakunta antaa toimintamallista lausunnon tekniselle lautakunnalle, joka tekee siitä päätöksen joulukuussa.

– Ympäristöasioiden asema Espoon luontoa koskevassa päätöksenteossa on tarpeettoman heikko ja näkyy myös lautakuntien työnjaossa. Luonnon- ja maisemanhoidon tavoitteenasettelussa tarvittaisiin selvästi enemmän luonnon monimuotoisuuden ja virkistysvaikusten osaamista, pohtii Virpi Sahi.

Lisätiedot:

Virpi Sahi, Espoon ympäristöyhdistys, puh. 050 308 24 57, virpi.sahi (at) sll.fi

Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puh. 045 652 1974, keijo.savola (at) sll.fi

Materiaalit Espoon ympäristöyhdistyksen jäsenillassa 14.9.2016:

Samasta aiheesta:

Lue lisää Espoon metsistä verkkosivuiltamme:

Ajankohtaista