Espoonväylä uhkaa lohkaista Keskuspuiston kahtia

Espoon keskuspuisto on vaarassa lohjeta kahtia, jos 1970-luvun piirustuspöydiltä 2000-luvun yleiskaavakarttoihin kulkeutunut Espoonväylä toteutetaan. Nelikaistainen Espoonväylä etenee jo katusuunnitelmina ja asemakaavoissa, vaikka se uhkaa maakunnallista viheryhteyttä ja on ristiriidassa kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa. Espyy tapasi kaupungin kaavoittajia maastokatselmuksessa.

Maastokatselmus toteutettiin 18.11.2016 marraskuun hämärässä rakentavassa ja ystävällisessä hengessä. Katselmuksessa tutustuttiin karttoihin ja maastossa mahdollisten väylälinjausten alle jääviin metsiin.

Espoonväylän kielteiset luontovaikutukset tulevat olemaan mittavat. Toteutuessaan se halkaisee tai heikentää maakunnallista viheryhteyttä Malminmetsässä Finnoontien kupeessa, erottaen Espoon keskuspuiston länsi- ja itäosan toisistaan.

– Luonto on jäänyt Espoonväylää kaavailtaessa lapsipuolen asemaan, koska väylähanke ei ole aikoinaan täyttänyt YVA:ttavien hankkeiden kriteereitä, kertoo väylähanketta pitkään seurannut Espyyn varapuheenjohtaja Pirjo Itkonen.YVA-lain mukaan tiehankkeet laukaisevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vasta yli 10 km pituisina ja nelikaistaisina asetuksen hankelistan mukaan. Espoonväylän uuden yhteyden pituus jäisi pisimmilläänkin alle neljän kilometrin.

Espoonväylä mutkittelee suunnittelujärjestelmässä eteenpäin katusuunnitelmina ja asemakaavoina. Vaikka Espoonväylän YVA puuttuu, on Espoonväylästä tekeillä laaja ympäristövaikutusselvitys (YVS). Sen ensimmäinen osa valmistui vuonna 2013 ja toinen osa tehdään loppuun samalla, kun suunnittelu etenee.

– YVS-työn yhteydessä on tutkittu myös Finnoontien muuttamista nelikaistaiseksi (vaihtoehto 0+) sekä verrattu kaikkia vaihtoehtoja nykytilanteeseen (vaihtoehto 0), valottaa maisema-arkkitehti Mikla Koivunen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Malminmetsän maastokatselmuksen tunnelmia. Video: Marko Takanen

Väylä tulisi maksamaan nykyarvion mukaan noin 37 miljoonaa euroa. Hinnaltaan esillä olleet pari linjausvaihtoehtoa eivät juuri poikkea toisistaan. Kaavoitusteknisesti Espoonväylän alueen asemakaavoilla toteutetaan ylemmissä kaavoissa jo aiemmin määritettyä tarvetta, sillä Espoonväylä löytyy myös maakunta- ja yleiskaavoista. Söderskoginaukean ja Bosmalmin asemakaavaehdotukset tullevat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn syyskaudella 2017.

– Ensisijaisesti Espoon kaupungin päättäjien tulisi vielä harkita, onko väylä ajankohtainen nykyisten ilmasto- ja maankäyttötavoitteiden näkökulmasta. Mikäli väylä toteutetaan, on syytä varautua mittaviin lievennys- ja kompensointitoimiin, sanoo Espyyn puheenjohtaja Virpi Sahi.

Mukana tilaisuudessa olivat Espoon kaupungilta kaavoittajat Antti Uusitupa ja Mikla Koivunen ja Espyystä Virpi Sahi, Pirjo Itkonen, Laura Ahopelto, Pasi Raipola ja Marko Takanen.

Katselmus oli osa Espoon ympäristöyhdistyksen työtä Espoon keskuspuiston hyväksi. Yhdistys käynnisti syksyllä kampanjan otsikolla ”Keskuspuisto on Espoon sydän”. Tarkoituksena on herättää nykyiset päättäjät ja kuntavaalien 2017 ehdokkaat huomaamaan Espoon keskuspuiston arvo metsäisenä virkistysalueena, jota ei enempää tule pirsoa uusilla väylillä, asuinalueilla tai turhalla metsänhoidolla.

Katso video maastokatselmuksen tunnelmista 18.11.2016:

• Siirry YouTube videoon

Keskuspuisto on Espoon sydän:

• Espoon Keskuspuisto

Lisätietoa myös:

• Kaavoitus Espoon keskuspuistossa – Espyy
• Espoon kaupungin energia- ja ilmastotavoitteet – Espoon kaupunki
• Espoonväylän YVS-raportti, I osa, ks. Söderskoginaukian asemakaavan aineistot kohdassa ”Valmisteluaineisto nähtävillä 23.12.2013.–27.1.2014”

Yhteystiedot:

Virpi Sahi, Espoon ympäristöyhdistys, puh. 050 308 24 57, virpi.sahi (at) sll.fi

Pirjo Itkonen, Espoon ympäristöyhdistys, puh. 050 407 8266, pirjo.itkonen (at) sll.fi