Kommentit Espoon metsätyöohjelmaan 2022-2023
Espoon ympäristöyhdistys ry
Pappilantie 5, 02770 Espoo
espoo@sll.fi
Kommentit Espoon metsätyöohjelmaan 2022-2023
Espoon ympäristöyhdistys kiittää mahdollisuudesta kommentoida vuosien 2022-2023 metsätyöohjelmaa. Kiitoksen ansaitsee myös pitkä, kesälomakauden huomioiva kommentointiaika.
Pääosa metsätyöohjelman kohdekuvioista on sellaisia, että niiden luonnonsuojelullinen merkitys on tällä hetkellä melko vähäinen suhteutettuna Espoon kaupungin metsien keskimäärin melko hyvään luontolaadun tasoon. On hyvä, että työohjelmassa ei ole mukana kuin yksi LuonTo-kohteelle ulottuva käsittelytoimenpide.
Työohjelmassa on kuitenkin mukana harmittavan paljon ”perushakkuita” sekä aluspuuston käsittelyä sellaisilla metsikkökuvioilla, jotka sijaitsevat maakunnallisesti tai paikallisesti tärkeiksi todetuilla ekologisilla yhteyksillä. Kaupungin mailla metsänkäsittelyllä (mukaan lukien lepokuviot, hallittu hoitamattomuus) on keskeinen rooli yhteyksien luonnonsuojelubiologisen laadun säilyttämisen ja kehittämisen kannalta. Tältä osin työohjelmaa on syytä keventää ainakin yhteysalueilla sijaitsevien, puustoltaan monipuolisimpien ja/tai muuten luontoarvojen näkökulmasta kehityskelpoisimpien kuvioiden osalta. Lisäksi tulevia suunnitelmia varten tarvittaisiin selvästi mietintää siitä, miten ekologisten yhteyksien laatu pyritään huomioimaan kaupungin metsin hoidossa.
Pidämme ongelmallisena myös asemakaavoituksen osalta vahvasti keskeneräiselle Nepperin alueelle esitettyjä harvennushakkuita.
A. POHJOINEN
NEPPERI (Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma):
Kuvio 10: Huomattavien luontoarvojen sekä keskeneräisen asemakaavoituksen (Nepperi II asemakaava) takia kuvion poimintahakkuu on syytä kohdentaa, maalahopuuta jättäen,vain pohjois- ja koillisosan reunojen ongelmapuihin sekä, tiukemmalla harkinnalla, epävirallisten päämetsäpolkujen varsien konkeloihin.
Kuvio 11: Keskeneräisen asemakaavoituksen takia esitämme ehdotetun harvennuksen siirtämistä vuoden 2025 jälkeiseen aikaan (lmh-suunnitelmassakin suositeltu toimenpidettä vuosille 2022-2026).
Kuvio 12: Esitetty monipuoliseen koivuvaltaiseen sekametsään kohdistuva toimenpide (30 % poimintahakkuu) on luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman kuvauksen perusteella luonteeltaan valtapuuston melko reipas harvennus. Keskeneräisen asemakaavoituksen takia esitämme toimenpiteestä pidättäytymistä kaavan valmistumiseen tai vaihtoehtoisesti (jos kaava ei etene) vuoteen 2025 asti. Esitys ei ole ristiriidassa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman ajallisen
suosituksen kanssa (poimintahakkuuta esitetty vuosille 2022-2026).
SERENA/KEIMOLA (Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman lohko 1)
Yleishuomio koskien kaikkia seitsemää toimenpidekuviota (121, 149, 150, 155. 156, 165 ja 167): Kaikki kuviot sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaaksi todetulla ekologisella yhteydellä (Lahnus-Tremanskärr-Odilampi-Vestra). Yhteyden toimivuuden kannalta tärkeää on huolehtia metsämaana säilyttämisen (kaavoitus) ohella myös yhteyden metsien luonnonsuojelubiologisen laadun säilyttämisestä ja parantamisesta.
Siksi esitämme, että jo ennen ekologisten yhteyksien tarkasteluja valmistuneesta Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta suoraan periytyvien hakkuuesitysten tarpeellisuus ja mielekkyys tarkastellaan monipuolisimpien metsikkökuvioiden osalta vielä uudestaan. Tähän antaa lisäperusteen se, että kyseiset kuviot sijaitsevat nykyisen ja tulevan maankäytön kannalta hyvin syrjäisillä palstoilla, joilla ilmeisin hakkuuperuste on se, että hakkuuesitykset on aikanaan sisällytetty asenteeltaan turhan metsätalouspainotteisesti laadittuun Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan 2015-2024.
Alla on kirjattu kaikkiin seitsemään kuvioon liittyviä huomioita kuvioiden kehityspotentiaalista sekä puustóltaan yksipuolisimpien kuvioiden osalta joitakin hakkuuesitysten täsmennyksiä.
Kuvio 121: Harvennuksessa on syytä ohjeistaa säästämään kaikki lehtipuut. Kuvion länsiosa on osa Myllyjärven laskupuron alajuoksun arvokasta luontokohdetta, joka on syytä rajata käsittelyn ulkopuolelle (ainakin, jos sisältää lehtipuuta enemmän kuin muu voimakkaan kuusivaltainen kuvio).
Kuvio 149: Kaikin puolin perusteltu toimenpide. Harvennus on syytä kohdistaa painotetusti kontortamäntyyn, jolloin luontaisen männyn ja koivun suhteellinen osuus puustossa kasvaa.
Kuvio 150: Perusteltu tiheäpuustoisen kontortamännikön harvennus. Vähät koivut syytä ohjeistaa säästettäväksi.
Kuvio 155: Monipuolinen nuori sekametsä, joka kannattaa jättää kehittymään ilman hakkuita (esitetty harvennushakkuuta).
Kuvio 156: Monipuolinen varttunut sekametsä, joka kannattaisi jättää kehittymään ilman hakkuita (esitetty harvennushakkuuta).
Kuvio 165: Aikanaan tehdyn järjestömaastokäynnin perusteella isohkosta (3,0 ha) kuviosta merkittävä osa on lehtomaisen kankaan sijasta lehtoa. Vallitsevan nuoren koivu- ja kuusipuuston ohella ainakin puron varressa kasvaa jonkin verran haapaa ja harmaaleppää (näitä ei mainittu kuviotiedoissa). Kuviotiedoista puuttuu myös maininta siitä, että kuvion lounaisosassa virtaa lyhyen matkaa Kuukunkorvenojan arvokas virtavesikohde ja lisäksi sen poikki laskee idästä pohjakartoillakin näkyvä pieni puro/noro. Kuviolta on lisäksi liito-oravan papanahavainto keväältä 2014. Kuviosta on kehittymässä hyvä, ohutta lehtilahopuuta tuottava nuori ”luonnonmetsä”. Esitetty ensiharvennus heikentäisi arvoja merkittävästi ilman riittäviä hyötyjä, joten esitämme siitä luopumista.
Kuvio 167: osin eri-ikäistä viiden puulajin sekapuustoa kasvava varttuneen metsän kuvio, joka on kasvupaikaltaan todennäköisimmin lehtoa kuin lehtomaista kangasta. Täyttää hyvin METSO III-kriteerit (olkoon lehtoa tai lehtomaista kangasta). Esitetty harvennus heikentää luontoarvojen kehittymisen kannalta hyvää metsikkörakennetta olennaisesti ilman varsinaisia hyötyjä. Esitämme toimenpiteestä luopumista.
KAURISKALLIO–HISTA (Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma, lohko 7)
Yleishuomio: Toimenpidekuviot 120, 121, 124, 125, 126, 127, 175, 177, 178 ja 179 sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaaksi todetulla ekoyhteysalueella. Tällaisella alueella toimittaessa on metsäsuunnitelmien toteutuksessa syytä painottaa luontoarvojen lisäämistä korostetummin kuin mitä on tehty vuosina 2014-2015 valmistellussa Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa.
Kuvio 120: Puulajisuhteiden ja puuston tilavaihtelun osalta melko monipuolinen nuori kuusivaltainen sekametsäkuvio yksipuolisemman kasvatusmännikön kupeessa. Sopisi hyvin luontaiseen kehitykseen, jolloin monipuolistaisi pääosin käsitellyistä metsistä koostuvaa palstan eteläosaa. Esitämme toimenpiteestä luopumista.
Kuvio 121: Yksipuolisen kasvatusmännikön esitettyyn harvennushakkuuseen ei ole huomautettavaa.
Kuvio 124: Maakunnallisella ekoyhteydellä sijaitseva varttunut kuusi-koivumetsä soveltuisi kehitettäväksi ilman esitettyä harvennushakkuuta.
Kuviot 125 ja 126: Puustoltaan melko lailla samankaltaisia nuoria koivuvaltaisia puustoja hyvällä kuusialikasvoksella. Esitämme jompaa kumpaa näistä pienistä (0,2 ha, 0,3 ha) kuvioista jätettäväksi luontaiseen kehitykseen.
Kuvio 127: Ylispuumäntyjen ja -koivujen alle luontaisesti kehittynyt nuori sekapuusto. Kuvio soveltuisi hyvin jätettäväksi luontaiseen kehitykseen. Esitämme kaavaillusta harvennushakkuusta luopumista.
Kuvio 175: Turvekankaalle kehittynyttä varttunutta kuusi- ja koivupuustoa, jonka alla kasvaa eri-ikäistä kuusialikasvosta. Soveltuisi hyvin luontaiseen kehitykseen, joten esitämme ehdotetusta harvennushakkuusta luopumista.
Kuvio 177: Kuvion eteläosan (osa Särkisuon turvekangasta) esitetyn melko voimakkaan harvennushakkuun järkevyys kannattaa vielä miettiä.
Kuvio 179: Varttuneita hieskoivuja ja niiden alle luontaisesti kehittyneitä eri-ikäisiä kuusia turvekangaspohjalla. Esitetty voimakas koivujen vähentäminen (50 % harvennus) kuusen hyväksi pilaa luontoarvojen jatkokehityksen kannalta hyvän (ja seudulla harvinaisen) metsikkörakenteen, joten esitämme toimenpiteestä luopumista.
Kuvio 219: Pieni ojitettu korpi, jossa kasvaa melko monipuolista nuorta hieskoivuvaltaista puustoa sekä eri-ikäistä alikasvoskuusta. Soveltuisi hyvin jätettäväksi luontaiseen kehitykseen, jolloin toimisi jatkossa myös häiriöherkän eläimistön suojapaikkana alueella, jossa valtaosa metsistä tulee jatkossa olemaan näkymiltään avaria. Esitämme koko kuvion esitetyn ensiharvennuksen rajoittamista vain tien lähialueeseen.
TURUNVÄYLÄN JA NUPURINTIEN VÄLI (Pohjois-Espoon luonnon-ja maisemanhoitosuunnitelman lohko 8)
Kuvio 502: Esitetyssä ensiharvennuksessa kannattaa pyrkiä säästämään mahdollisimman paljon kuusia ja koivuja, jolloin puulajisuhteita saataisiin nykyistä monipuolisemmiksi.
Kuvio 503: Puulajisuhteiltaan ja puustorakenteeltaan vaihteleva sekametsäkuvio sopisi hyvin jätettäväksi luontaseen kehitykseen mahdollista tien varren hoitovyöhykettä lukuun ottamatta.
Kuvio 506: Monipuolinen kolmen puulajin sekametsä sopisi hyvin jätettäväksi luontaiseen kehitykseen tien reuna-aluetta lukuun ottamatta.
B. LÄNSI
Länsi-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman alue
Kuvio 4036: Kuvion kuluneisuuden takia kannattaa vakavasti harkita pienpuuston käsittelystä luopumista.
Kuvio 4045: Kuvio on lehtomaisen kankaan sijasta lehtoa (multamaan olemassaolo todettu lmh-suunnitelmassakin, silti määritetty lehtomaiseksi kankaaksi). Esitetty poimintahakkuu on perusteltu. Sen sijaan monipuolisen pienpuuston (jossa mm. tuomea ja harmaaleppää) laajempi käsittely on kuvion kehittyville lehtoarvoille pelkästään haitaksi. Pienpuuston käsittely kannattaa rajata vain reunojen lähimetreihin.
Kuvio 4048: Jokunen kaadettava koivu ja vaahtera kannattaa ohjeistaa jätettäväksi maalahopuuksi.
Kuvio 4050: Kannattaa vielä harkita kuvion eteläosan pienpuuston vähentämisen mielekkyyttä. Todennäköisesti toimenpide johtaa kuviolla jo vahvasti näkyvän kulutuspaineen leviämiseen paremmin (osin tiheän pienpuuston takia) säilyneille kuvion osille.
Kuvio 4097: Kosteapohjaiselle kuviolle on kehittynyt perusmetsästä eroavien kosteusolojen takia monipuolinen raitaa, haapaa ja hieskoivua sisältävä pienpuusto. Luontoarvojen kannalta olisi kaikki perusteet antaa kuvion sisäosan pienpuuston olla rauhassa ja kohdentaa pienpuuston käsittely vain reuna-alueiden mahdolliseen liikapuustoon. Kuviolle esitetty poimintahakkuu on perusteltu, joskin kannattaisi ohjeistaa muutama puu jätettäväksi maalahopuuksi.
Kuvio 4109: Pienpuuston hoito kannattaa tehdä maltillisena säästäen myös kevätajan hyönteiskasveina tärkeitä nuoria pajuja.
Kuvio 4146: Puustoltaan monipuolinen, Espoonlahden mittakaavassa isompaan metsäalueeseen kuuluva seitsemän puulajin sekametsäkuvio varikkoalueen reunalla. Kuvion sijainti, vähäinen käyttö, aluspuuston monipuolisuus sekä pienpuustoltaan hoidon piirissä olevien metsien vallitsevuus Espoonlahden alueella antavat hyvät perusteet kehittää tätä kuviota aluspuustoltaan tiheänä. Esitämme pienpuuston hoidosta luopumista.
Kuvio 4156: Pihlaja-alikasvoksen maltillisen määrän (lmh-suunnitelmassa määrä vain 500 kpl/ha, ei muuta suunnitelmaan kirjattua alikasvosta), kuvion osittaisen nykykuluneisuuden ja ilmeisen kulutusherkkyyden takia kannattaa rajata pienpuuston käsittely vain ulkoilmateatterin ja muiden reuna-alueiden mahdolliseen, ongelmallisen runsaaseen pihlajavesakkoon.
Kuvio 4161: Puustorakenteeltaan monipuolinen seitsemän puulajin eri-ikäisrakenteinen sekametsäkuvio. Sijaitsee keskellä paikallisesti tärkeää ekologista yhteyttä ollen samalla osa Espoonlahden kooltaan isointa säilynyttä metsäkokonaisuutta. Kuvio on myös osa liito-oravan elinympäristöä. Lmh-suunnitelman tietojen perusteella pienpuusto on melko monilajista (nuori haapa valtapuuna) eikä edes häiritsevän tiheää. Esitämme toimenpiteestä luopumista.
Kuvio 4168: Pienpuuston käsittely mahdollisimman kevyenä tai mieluiten vain reuna-alueille (perusteena liito-orava, kulumisen välttäminen, metsän tunnun säilyttäminen).
Kuvio 4171: Puustoltaan monipuolinen kuuden puulajin sekametsäkuvio, joka sijatsee paikallisesti tärkeällä ekologisella yhteydellä ollen samalla osa Espoonlahden kooltaan isointa säilynyttä metsäaluetta. Kuvio on myös osa liito-oravan todettua elinympäristöä ja jo nykyisellään selvästi kulunut. Hoidettavaksi esitetty aluspuusto ei ole yksipuolinen eikä edes huomattavan tiheä. Edellä mainituista syistä esitämme laajemmasta pienpuuston hoidosta luopumista.
Kuvio 4181: Kuviota koskevat samat puuston monipuolisuuteen, kuvion sijaintiin sekä liito-oravan suojeluun liittyvät metsänkäsittelyn maltillistamista puoltavat tekijät kuin aikaisemmin kommentoituja kuvioita 4161 ja 4171. Kuviolla on kuitenkin selvästi tiheämpi aluspuusto ja enemmän hoitoperusteita tarjoavaa reunaa kuin em. kuvioilla, joten kevyt pihlaja-alikasvoksen osuutta vähentävä ja reunojen lähimetrejä painottava pienpuuston käsittely on perusteltavissa. Nuorten tervaleppien varominen syytä ohjeistaa erikseen.
Kuvio 4194: Espoonlahden laajimpaan säilyneeseen metsäalueeseen kuuluvalla kuviolla on ilmeisen tiheä vaahtera- ja pihlaja-aluspuusto (pihlajan määrätiedot puuttuvat ilmeisesti kuviotiedoista) ja merkittävästi hoitoperusteita tarjoavia reuna-alueita (tien varsi, asutuksen reuna, viljelypalstan reuna). Em. syistä reuna-alueita painottava maltillinen pienpuuston käsittely on perusteltavissa. Tiheikköjen jättäminen (mieluiten koko kuvion keskiosa rauhaan) on syytä ohjeistaa.
Tapiolan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman alue:
Kuvio 844: Jo todetun lievän kuluneisuuden takia kannattaisi säilyttää pienpuuston osalta kohtalaisen tiheänä ja päiväkotikäytön takia vailla pienpuuston hoidon usein tuottamia, pahimmillaan turvallisuusongelmia aiheuttavia kantoja. Puistomaisen luonteen kehittämisen sijasta kannattaisi päiväkotikäytönkin takia pyrkiä luonnonmukaisten piirteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Esitämmekin pienpuuston käsittelystä luopumista.
Kuvio 865: Kuvion ilmeisen kulutusherkkyyden ja pienpuuston maltillisen määrän (lmh-suunnitelman tekovuonna pihlaja-alikasvoksen määräksi arvioitu 800 kpl/ha) takia kannattaisi vielä miettiä esitetyn pienpuuston vähentämisen mielekkyys.
Kuvio 895: Monipuolinen sekametsäkuvio, joka on luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa nostettu arvometsäksi. Esitetty toimenpideyhdistelmä eli kuvion valtapuuston osittainen harvennus, reitin varren huonokuntoisten puiden poiminta, eteläosan metsittyvän niityn avaus, näkymien avaus mäen laen polulta sekä toteutuksen ja laajuuden osalta yksilöimätön pienpuuston hoito on kohtuuttoman raskas. Järkevimpiä toimenpiteitä ovat reitin varren huonokuntoisten puiden poiminta sekä eteläosan niityn avaus. Varsinaisista harvennushakkuista kannattaa luopua ja ohjeistaa pienpuuston käsittely selkeämmin (myös tiheikköjen jättö).
C. ITÄ
Kuvio 321: Kuvion lehtoluonne sekä suojametsäarvo (merkitystä varsinkin näkymäsuojana) sekä puuston monipuolisuus antavat hyvät perusteet jättää kuvion monipuolinen, (lehdolle) ei mitenkään kohtuuttoman tiheä aluspuusto luontaiseen kehitykseen. Esitämme pienpuuston hoidosta luopumista ainakin kuvion keskiosassa. Esitettyyn reunojen huonokuntoisten puiden poinmintaan ei sen sijaan ole huomauttamista.
Kuvio 616: Esitettty toimenpide eli perusharvennusta vastaava vanhan kuusivaltaisen metsän 30 % poimintahakkuu heikentänee hyvin suurella todennäköisyydellä kuviota liito-oravan elinympäristönä. Esitämme toimenpiteen muuttamista pelkästään turvallisuusongelmia aiheuttavien reunakuusten poimintahakkuuksi. Näidenkin osalta on syytä varmistaa ennen toimenpidettä se, että puissa ei ole liito-oravan käyttämiä oravien risupesiä.