Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Koskelonniityn työpaikka-alueen asemakaavasta

Espoon ympäristöyhdistys ry

MIELIPIDE 12.1.2022

juha.miettinen@espoo.fi

annika.tuominen@espoo.fi

kati.vuorinen@espoo.fi

Espoon kaupunki, Kirjaamo@espoo.fi

Asia: Koskeloniityn työpaikka-alueen asemakaava

Espoon ympäristöyhdistys ry on tutustunut Koskeloniityn alue 714700 kaavamateriaaleihin ja lausuu mielipiteenään seuraavaa:

Maakuntakaavan ja yleiskaavan vaatimukset

Hanke ei toteuta voimaan tulleen Uusimaa-kaava 2050:n eikä sen vireillä olevaan POKE-yleiskaavaan kohdistamia vaatimuksia. Voimassa oleva yleiskaava on vanhentunut ja ei siten voi ohjata rakentamista tarkoitetulla tavalla.

Voimaan tulleen Uusimaa-kaava 2050:n mukaan seudullista vähittäiskauppaa ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamista. Kaavaa ei tule toteuttaa ennen kuin POKE-yleiskaavan mahdollistama em. rakentaminen on toteutunut.

Hankkeen sijainti on sellainen, että alueen nykyiset asukkaat voisivat hyödyntää sitä kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla. Liikenneratkaisut vaativat samoin ylemmän tason kaavoituksen toteutumista.

Matalajärven valuma-alue

Hanke sijaitsee Matalajärven valuma-alueella, mitä ei kaava-aineistossa ole lainkaan tunnistettu eikä vaikutuksia järveen huomioitu.

Matalajärven tila on kriittisesti vaarantunut. Maankäytön muuttaminen rakennusalueiksi lisää järven kuormitusta nykytilaan verrattuna erityisesti rakennusaikana. Järven tila ei kestä pienintäkään lisäpäästöä eikä heikennystä, erityisesti ao. Natura-alueen suojelun eräänä tärkeimpänä perusteena alueella esiintyvän hentonäkinruohon suhteen, eikä siten edes hulevesien viivytyksellä lievennettyä, minkäänlaista lisäkuormitusta, jota elinkeinokiinteistöiltä syntyy.

Tämä ja muut valuma-alueen hankkeet tulee sitoa todennettuun järven tilan parantumiseen. Uusia hankkeita valuma-alueelle ei pidä toteuttaa, ennen kuin jo yli kymmenen vuotta sitten tunnistetut, toteuttamattomat parannustoimet on toteutettu ja järven tilan on ensin voitu todeta kohentuneen.

Alueen hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole mainittu eikä lainkaan huomioitu. Matalajärven valuma-alueelle on kaavoitettu erittäin mittavaa teollisuusaluerakentamista sekä huomattava määrä uutta tällainen rakennuspaine ei koskaan ennen ole kohdistunut Matalajärveen, ja lähtökohtaisesti kaikki suunniteltu rakentaminen on uutta ja maankäyttöä täysin muuttavaa.

Yhdenkään alueen hankkeen edistäminen ennen lainvoimaa vailla olevan yleiskaavan vaikutusten selviämistä ja todellista tilannekuvaa kokonaisvaikutusten suhteen ei ole Matalajärven tila huomioiden LSL:n ja MRL:n vaatimusten mukaista.

Sekä Uusimaa-kaava 2050 että POKE-yleiskaava ovat valituksen alaisia koskien Matalajärven valumaalueen suojelun vaatimuksia.

Ekologiset yhteydet

Hanke katkaisee Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava-aineiston liitekartta 3:ssa (Luontoarvojen verkosto) tunnistetun oikeusvaikutteisen paikallisen ekologisen yhteyden. Yhteysmerkintä edellyttää lajien tarpeiden huomioimista, ja Espoon ympäristöyhdistyksen käsityksen mukaan, näin ollen myös olemassa olevan yhteyden kehittämistä niitä paremmin palveleviksi. Hankkeen vaihtoehdoille yhteinen, kapeimmillaan jopa alle 20 metrin kaista teollisuuskiinteistöjen välissä ei toteuta vaatimusta.

Kuten kaavan 714700 luontoselvitys toteaa, kyseessä on ainoa metsäinen yhteys pitkällä yhteydettömällä jaksolla, jonka KEHÄ III ja sen ympärillä oleva maankäyttö muodostaa. Luontoselvityksessäkin edellytetään metsäisen rinteen rakentamatta jättämistä, eikä se tarkoita vain suunnitelman kapeaa kaistaa sen yläosassa.

Tällainen rakennusmaan maksimointi ekologisten yhteyksien kustannuksella osoittaa huonoa maankäytön suunnittelua.

Yhteenveto

Espoon ympäristöyhdistys ei pidä kaavaa nykyisessä tilanteessa toteuttamiskelpoisena eikä laillisuusvaatimusten mukaisena ja edellyttää sen ajoituksen siirtämistä toteutettavaksi vasta kun edellä mainitut tavoitteet ylempien kaavojen lainvoiman, rakentamisen ja joukkoliikenteen toteutustilanteen sekä Matalajärven tilan suhteen on ensin saavutettu.

Ystävällisin terveisin,

Espoon ympäristöyhdistys ry

Anni Simola, puheenjohtaja

Kristiina Mod, sihteeri