Luonnonsuojelualueella tehty hakkuu järkyttää

Joululoman aikana toteutettu hakkuu opettaa koululaisille varsin hämmentävästi espoolaista luonnonsuojelualueen hoitoa.HS-18.1.2023 klo 2:00

TIEDOTUSVÄLINEET – muun muassa Helsingin Sanomat (3.1. ja 12.1.) – ovat uutisoineet laajasta metsätuhosta Espoon Träskändan luonnonsuojelualueella. Tuhoa ei ole aiheuttanut kaarnakuoriainen vaan raskas metsäkone, jolla kaadettiin noin neljä hehtaaria juhlavaa ikikuusikkoa. Muistokynttilää HS:n uutiskuvassa pitelevä ihminen mittakaavana näyttää, että tukkipinojen kuuset ovat olleet tyviläpimitaltaan jopa 50–60-senttisiä.

Puiden kaatoa on perusteltu turvallisuussyillä: metsä on viereisen Auroran koulun lähimetsä ja opetuskohde. Joululoman aikana toteutettu hakkuu opettaa koululaisille varsin hämmentävästi espoolaista luonnonsuojelualueen hoitoa.

Jopa satoja kuusia on kaadettu elävinä: Järeiden tyvipöllien kuori on tallella, eikä leikkauspinnassa näy merkkejä sinistymisestä tai ydinlahosta. Vihreitä havuja on runsaasti maastossa ja hakkuutähdekasoissa. Vain osa korjatuista kuusista on ollut jo kokonaan keloutuneita, kaarnansa menettäneitä pystypuita, joita kaatumisvaaran takia on ollut aiheellistakin kaataa.

Suuri osa Träskändan luonnonmetsästä on ikääntyvää kuusikkoa, eikä tehty hakkuu valitettavasti pysäytä kirjanpainajaa. Kirjanpainajan invaasio on luonnollinen ilmiö, jonka seurauksena koko lahopuun varainen elonkirjo pääsee kukoistamaan. Tällaiseen metsään on odotettavissa myös poikkeuksellisen runsas tikkalintujen keskittymä. Se on aito ja ainoa ekologinen keino rajoittaa kaarnakuoriaisten massaesiintymistä.

Talousmetsissä voidaan torjua hyönteistuhoja avohakkuulla. Luonnonsuojelualueella ainoa järkevä toimintamalli olisi väliaikaisesti aidata ne alueet, joissa pystyyn kuolleet kuuset muodostavat todellisen turvallisuusriskin. Keloutuneita kuusia voisi toki metsurityönä kaataa maastoon, mutta edelleen elossa olevat tulisi jättää rauhaan.

Heikki Simola

ympäristötieteen dosentti, Espoo