Kaavoitus

Kaavoitus

Virkistysalue on Espoon keskuspuiston yleisin kaavamerkintä. Puistoa hiljaa nakertava, asemakaava kerrallaan etenevä rakentaminen ja Espoonväylän hallitsematon linjaaminen on saatava pysäytettyä. Myös yleiskaavoituksessa on turvattava viheralueet.Tutustukaamme Espoon keskuspuiston yleis- ja asemakaavoitukseen.

Espoon ympäristökeskuksen määrittämä keskuspuiston raja (sininen katkoviiva) on suurempi kuin keskuspuiston viheralueeksi yleiskaavoitettu alue (sininen).

Yleiskaavoitus: Puisto pienenee ja Espoonväylä halkaisee

Espoon keskuspuistojen maankäytön ”isoa kuvaa” ohjaavat osayleiskaavat. Espoon keskuspuisto on jaettu kaavoituksellisesti kahteen osaan, joita ovat Keskuspuisto I ja Keskuspuisto II. Keskuspuistoksi mielletty alue on kuitenkin näitä laajempi.


Keskuspuisto 2060 – Espoon Kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus
Keskuspuisto I oyk – 1999
Keskuspuisto II oyk – 2006
Henttaan oyk – 1991

Kaikkea Keskuspuistoksi miellettyä metsäistä aluetta ei ole yleiskaavoitettu viheralueeksi (V-alue) etenkään puiston reunoilta. Erityisen suurena uhkana on suunnitteilla oleva Espoonväylä, joka on linjattu toteutettavaksi Etelä-Espoon yleiskaavassa ja jonka toteutus ja linjaus on työn alla. Toteutuessaan uusi väylä tulee halkomaan Keskuspuistoa laajalta pinta-alalta ja vaurioittamaan merkittävästi Keskuspuiston ekologisia yhteyksiä, virkistysreittejä ja metsäistä olemusta.

Espoon keskuspuiston ja sen lähialueiden yleiskaavoitus sekä eräitä vuonna 2016 ajankohtaisia asemakaavahankkeita. Kartta: Laura Ahopelto ja Virpi Sahi.

Asemakaavoitus: Rakentaminen etenee kohti puiston sydäntä

Koska yleiskaavoilla ei ole toistaiseksi turvattu keskuspuiston nykyisiä rajoja, tullaan puistoa tulevaisuudessa monin paikoin nakertamaan reunoilta pienemmäksi, osoittamalla sinne rakentamista asemakaavoilla. On siis fakta, että Keskuspuiston pinta-ala pienenee jatkuvasti.

Luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien kannalta merkittäviä asemakaavahankkeita on meneillään Keskuspuiston länsi- ja itäosassa. Erityisen kriittiiä ovat Vantinkulman, Kaupunginkallionrinteen, Söderskoginaukean, Bosmalmin ja Suurpelto nelosen asemakaavahankkeet.

Eräät hankkeet kuten keskuspuistoa dramaattisesti halkaiseva Espoonväylä etenevät paloittain useamman postimerkkiasemakaavan puitteissa, jolloin niiden kokonaisvaikutuksia mm. ekologisiin yhteyksiin on vaikeaa jäsentää. Espoonväylä etenee Söderskoginaukean, Bosmalmin sekä useiden katusuunnitelmien myötä.

Lisätietoa: