Finnoon lintualtaat
Suomenojan altaan historia
Suomenojan allas sijaitsee Etelä-Espoossa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Alueen merkitys linnustolle on erittäin tärkeä, myös valtakunnallisesti. Finnoon allas on matala ja rehevöitynyt, mutta alueen linnusto on runsas ja monimuotoinen.
Suomenojan lintualtaiden alue on ollut alun perin luonnontilaista merenlahtea. Se on padottu 1960-luvulla jätevedenpuhdistamon saostusaltaaksi, mutta jätevedenpuhdistamon toiminta on nykyisin lakkautettu. Alueella toimii nykyään Suomenojan voimalaitos. Altaille on kuljetettu myös maa-ainesta kaupungistuvan Espoon rakentamisen tieltä ja näin ollen erilaiset kasvit ovat levinneet alueelle. Nykyiset Suomenojan lintualtaat ovatkin seurausta ihmisen toiminnasta.
Suomenojan lintualtaat. Kuva: Maria Hirvonen.
Alueen linnut ja muu eliöstö
Important Bird Areas (IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Suomenoja on yksi maamme 97 IBA-alueesta. Suomenojan lintualtaat on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä vesi- ja kosteikkolintujen pesimäpaikkoja ja tärkeä lintujen tarkkailu ja kuvauspaikka, minne on helppo saapua niin autolla, julkisilla kuin jalkaisin. Kooltaan alue on n. 17 hehtaaria. Alueelta löytyy kaksi lintutornia, talviruokintapaikka sekä polku opasteineen, mistä voi lukea tarkemmin tietoa alueen eläinlajeista.
Alueella esiintyy paljon erilaisia lintulajeja, myös harvinaisuuksia, joita on mahdollisuus päästä seuraamaan lähietäisyydeltä, jopa ilman kiikareita. Alue on tunnettu naurulokki yhdyskunnastaan, mutta alueella esiintyy myös mustakurkku-uikkua, liejukanaa, nokikanaa, punasotkaa sekä lukuisia muita lintulajeja. Liejukanan pesimäkeskittymä Finnoon lintualtailla on Suomen suurin.
Alueelta löytyy myös Suomessa harvinaista muurahaista, marskiviholaista, vesirottaa eli piisamia sekä lukuisia eri hyönteis, perhos sekä kasvilaljeja. Alueella tavattavista muista lajeista mainittakoon liito-orava, pohjanlepakko sekä hyönteisistä mm. hämeensiemenkiitäjäinen.
Mustakurkku-uikkuja. Kuva: Maria Hirvonen
Suomenojan kosteikolla voi esiintyä harvinaista viitasammakkoa. Kuva: Jukka Ranta
Lintualtaat nyt ja tulevaisuudessa
Finnoon alueen rakentaminen sekä länsimetron saapuminen alueelle puristavat lintuallasta ahtaampaan tilaan ja aiheuttaa huolta alueen ja linnuston tulevaisuudesta. Alueelle on suunnitteilla uusi 20 000 asukkaan kaupunkikeskittymä ja vielä ei tiedetä, miten linnusto suhtautuu uusiin korkeisiin rakennuksiin sekä lisääntyvään asukasmäärään.
Alueen seurantaa on lisätty viime vuosien aikana ja on huomattu, että altaalla pesivien naurulokkien määrä on vähentynyt, syytä muutokseen ei tiedetä. Naurulokkien määrän huomattava laskeminen on huolestuttavaa, sillä naurulokit suojelevat alueen muita lajeja pedoilta, omia pesiään puolustaessaan.
Äänekäs naurulokkiyhdyskunta tarjoaa turvaa muidenkin vesilintujen pesinnälle. Kuva: Jukka Ranta
Luhtaniityt sekä lintu- ja hyönteislajistoa ylläpitävät ravintokasvit turvattava
Suomenojan kosteikkoekosysteemiin kuuluvat vesialueen ja lintujen lisäksi myös altaan puustoiset ja avoimet niittyalueet runsaine kasvi- ja hyönteislajistoineen. Esimerkiksi pelkkiä kasvilajeja ja koppakuoriaislajeja on tavattu kumpaakin noin 500. Joukkoon mahtuu mm. uhanalaisia perhos- ja korentolajeja sekä suojeltuja kasveja.
Luhtaniitty on uhanalainen luontotyyppi, jonka säilyminen on turvattava myös tulevaisuudessa. Luhtaniitty tarvitsee luontaisia tulvia säilyttääkseen piirteensä.
Runsas kukkaloisto kuivilla penkoilla, ”joutomailla”, ja märillä niityillä, ”rutakoissa” takaa kesäisin meden perhosille ja talvisin siemenravinnon talvehtiville linnuille. Lehtipuuvaltainen reunapuusto, ”lepikko/pusikko”, on tärkeää mm. pikkutikalle.
Espoon ympäristöyhdistys on yhdessä Tringan ja muiden järjestöjen kanssa seurannut alueen maankäytön suunnittelua, puolustaen Suomenojan kosteikkoa ja sen ympäristön säilyttämistä.
Suomenojan luonnon muutosraportista 12/2024 käy ilmi, että Espoon kaupunki on kaatanut Syväsalmen metsää, joka on myös liito-oravan elinaluetta. Puustosta osa on noin satavuotiasta. Kaataminen on tapahtunut Ely-keskukselta haetulla poikkeusluvalla.
Sinisorsia Suomenojan luontopolulla. Kuva: Maria Hirvonen
Lisää materiaali aiheesta:
Suomenojan luonnon tilanteesta saa ajankohtaista tietoa Suomenojan luonto sivuilta.
Lisätietoa alueen rakentamisesta ja sen tuomista muutoksista täältä
Luonnonsuojelutyö
