Kuva: Maria Hirvonen

Ainutlaatuinen Itämeremme

Itämeri on ainutlaatuinen merialue, mutta myös yksi maailman suurimmista ja saastuneimmista sisämeristä. Suojelutoimet ovat välttämättömiä sen ekologisen tasapainon säilyttämiseksi. Itämeren erityispiirteet, vähäsuolaisuus, mataluus ja vähävetisyys, tekevät merestä haavoittuvan.

Miksi Itämeren suojelu on tärkeää?

Suojelutyön tarkoituksena on elävä Itämeri, jossa ravinteita ja leviä ei ole meressä liikaa, pohjalla riittää happea, ja lajisto on monipuolinen sekä elinvoimainen. Terve Itämeri tukee monimuotoista elämää ja antaa elinympäristön useille lajeille. Puhdas Itämeri parantaa myös hyvinvointia sillä se antaa mahdollisuuksia virkistykseen ja lomailuun. Itämeren nykytilassa sinilevä haittaa uimista, rannat kasvavat umpeen, vesi samenee, kalakannat pienenevät.

Itämeren suojelu on yhteinen vastuumme.

EMMA ja PEMMA-alueet

EMMA-alueesta puhuttaessa, kyseessä ovat Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet, jotka on valittu VELMU-datan perusteella (valtakunnallinen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma). Espoosta Emma-alueen voit löytää mm. Espoonlahti-Långviken alueelta, joka on osa Espoonlahden ja Saunalahden Natura-aluetta. Alueella tavataan erityisesti suojeltavan meriuposkuoriaisen esiintymä sekä erilaista vesikasvillisuutta ja merenrantaniittyjä.

Pemma-alue tarkoittaa paikallisesti ekologisten merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden tunnistamista. PEMMA-alueet tunnistamalla, voidaan tukea kaupunkien suojelutavoitteita sekä tukea kaavoitusta. Pemma alueeksi Espoosta on tunnistettu mm. Laajalahden alue, vaikkakin se on kovan rakentamisen paineen alla, mutta alueelta löytyy monimuotoisuuden kannalta hyvinkin tärkeitä alueita.

Vaikutuskeinomme Itämeren suojeluun

Vaikutamme suojelualoitteilla ja luontoselvityksillä Suomen meri- ja rannikkoalueen luontotyyppien suojeluun. Erilaiset kampanjat, koulutukset ja tiedotustilaisuudet voivat auttaa yrityksiä sekä ihmisiä ymmärtämään, miten heidän toimintansa vaikuttaa merialueeseen. Teemme myös muita toimia kuten esim. rannikkoalueiden siivoustalkoita.

Kuva: Maria Hirvonen

Ilmastonmuutos ja luontokato

Ilmastonmuutos vaikuttaa meriveden lämpötilaan, suolapitoisuuteen ja ekosysteemeihin, mikä voi johtaa lajikatoihin ja elinympäristön muutoksiin. Itämeren ekosysteemi on herkkä, useat lajit ovat uhanalaisia, kuten Itämeren  lohi ja useat lintulajit mm. selkä-, harmaa- ja merilokki.

Jääkö kävely jäällä tulevina vuosina vain muistoksi talvista joita ei enää ole?

Ympäristöuhat

Teollisuus, maatalous ja liikenne kuormittavat Itämerta ravinteilla, kemikaaleilla ja muilla saasteilla.  
Yksi suurimmista ongelmista onkin Itämeren rehevöityminen, joka aiheuttaa meren ekosysteemin tasapainon järkkymistä. Rehevöitymisen seurauksena sinileväkukinnat lisääntyvät kesäisin ja rantavesien rehevöityminen on kiihdyttänyt ruovikoiden kasvua. 

Loppukesällä rehevöityneille rannikkoalueille syntyy hapettomia pohja-alueita, jos vesi on kerrostunutta ja alueen vedenvaihto heikkoa. Rantavyöhykkeen runsas rihmaleväkasvusto irtoaa vanhetessaan kasvualustastaan ja vajoaa. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka hajotessaan kuluttavat altaan kaiken hapen. Myös tiheä meriliikenne lisää riskiä onnettomuuksille ja ympäristövahingoille.

Kuva:: Maria Hirvonen

Lue lisää luonnonsuojelutyöstä