Pörriäisniitty
Pölyttäjähyönteisille kukkaniitty
Pölyttäjähyönteiset tarvisevat kukkaniittyjä. Hankkeemme tarkoituksena on luoda pieni kukkaisparatiisi pölyttäjähyönteisille. Kunnostamme umpeen kasvaneen 1,2 hehtaarin niittyalueen Espoon keskuksen kupeessa pörriäisille sopivaksi. Niitty kuuluu Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle ja Espoon ympäristöyhdistys on saanut mahdollisuuden hoitaa ja kehittää niittyä.
Pölyttäjähyönteishanke alkoi keväällä 2016 tosin jo kesällä 2015 kartoitettiin niityn tila. Tavoitteena on keväästä syksyyn kukkiva kimalaisystävällinen kukkaniitty, jossa kasvaa mm. niittynätkelmää, hiirenvirnaa, voikukkaa, syysmaitiaista, ahdekaunokkia ja purtojuurta.
Niittynätkelmä on tällä hetkellä on kukkaniityn yleisin niittykukkalaji. Mustakimalaiselle, Bombus ruderarius, kukkaniitty on elintärkeä biotooppi. Mustakimalainen pesii juuri Pappilantien pölyttäjäniityn kaltaisella niityllä ruohotuppaisiin. Kuva: Erkki Kaarnama
Pölyttäjäystävällinen kukkaniitty Espoon keskukseen
Niitty sijaitsee Espoon keskuksessa Pappilantien ja hautausmaan välissä. Kohteen pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Niitty on seurakunnan omistama, käytöstä poistettu ja puiden ympäröimä nykyään heinävaltainen niitty.
Kohdealue on loivasti kaakkoon viettävä aurinkoinen rinne. Paikasta voi päätellä, että siinä on ehkä joskus ollut paljonkin kukkaloistoa, mutta pitkä heinä on tukahduttanut sen. Jäljellä sinnittelee vielä melko paljon niittynätkelmää, muutamia ahdekaunokkeja, jokunen niittyhumala, voikukka ja syysmaitiainen. Lisäksi reunaosissa kasvaa vuohenputkea ja valkopeippiä. Tästä kohteesta voidaan tehdä melko helposti hieno kukkaniitty muutamassa vuodessa.
Kesäkuun alussa 2017 hoidon tulos näkyy Pappilantien pörriäisniityllä: heinä on matalampaa ja kukkia enemmän kuin kesällä 2016, jolloin hoito alkoi. Voikukat ovat erittäin tärkeitä ravintokasveja kimalaisille. Kuva: Erkki Kaarnama.
Miksi niittyä hoidetaan?
Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena, kun entisajan niittytaloutta ei enää ole. Niityt muuttuvat ja umpeenkasvavat. Erityisesti matalakasvuiset monikukkaiset ns. pienruohostoniityt ovat katoamassa. Ilman hoitoa niillä on taipumus muuttua suurruohostoniityiksi, joilla kasvaa korkeaa heinää, maitohormaa, mesiangervoa ja koiranputkea (ellei maasto ole todella karua kuten kallioniityillä).
Isompien kasvien varjostuksessa pienet kukkaset tukehtuvat ja monet kimalaislajit taantuvat, mm. kirjo-, musta- ja kivikkokimalainen. Suurruohostoniityillä myös kukinta-aika loppuu yleensä jo elokuun alussa, jolloin monien kimalaislajien yhteiskuntakehitys on vielä täydessä käynnissä. Niittyjen hoidolla turvataan erilaisten niittyjen säilyminen.
Talkoot käynnissä. Kevätniitto tehdään niityn reheville heinävaltaisille alueille. Niitolla saadaan keväällä nopeasti kasvuun lähtevän heinän kasvua hillittyä, jotta hitaammin kehittyvät niittykukat saavat valoa eikä pitkä heinä näin pääse sitä tukahduttamaan. Kuva: Erkki Kaarnama
Hoitokeinona mosaiikkiniitto
Kaikkia alueita niitystä ei niitetä aina kerrallaan, vaan hoidossa on tärkeää, että koko kasvukauden ajan on joku/jotkut niittykasvit kukassa. Tämän kohdeniittymme tapauksessa kyseessä on sellainen mosaiikkiniitto, jossa puolet alueesta niitetään alkukesällä vähän ennen juhannusta ja toinen puoli elokuun loppupuolella. Seuraavana kesänä niitettävät alueet voidaan vaihtaa toisin päin.
Menetelmällä saadaan aikaan jatkuva keskeytymätön kukinta. Alkukesällä niittämätön alue ränsistyy ja lopettaa kukintansa, ja se niitetään elokuussa. Alkukesällä niitetty alue versoo tällöin jo kukkivaa odelmaa, joka saa kukkia ja siementää rauhassa syksylläkin ilman niittämistä.
Menetelmä tarjoaa eri kimalaislajeiyhdyskunnille koko kauden ajan ravintoa ja mm. säästää niityllä olevia kimalaispesiä vaurioitumiselta niiton ja haravoinnin yhteydessä ja toisaalta tarjoaa myös perhosillekin talvehtimismahdollisuuksia odelmassa.
Menetelmä helpottaa myös talkoilua ja pärjätään vähemmällä talkooväellä. Kaikkia alueita ei hoidon edistyttyä välttämättä niitetä joka vuosi. Myös keinopesiä kimalaisille ja erakkomehiläisille sekä kottaraispönttöjä voidaan asentaa niitylle ja niityltä löytyviä luonnonvaraisesti tulleita kimalaispesiä ja linnunpesiä suojellaan.
Pölyttäjäniityn ihannetyyppiä. Kukassa niittynätkelmää, hiirenvirnaa, harakankelloa, päivänkakkaraa, syysmaitiaista sekä puna- ja alsikeapilaa. Kuva otettu tienpientareelta toisaalta, sillä tässä on ihailtava kukkatiheys. Kuva: Erkki Kaarnama
Niiton ja haravoinnin tarkoitus on poistaa liikaa ravinteita niityltä, jolloin heinän kasvu heikkenee ja niittykukat saavat valoa ja tilaa kehittyä.
Keväästä syksyyn kukkivalla niityllä kasvit kukkivat kukin vuorollaan seuraavasti:
- pystykiurunkannus
- voikukka, ojakellukka ja metsäkurjenpolvi
- valko- ja puna-apila sekä hiirenvirna ja niittynätkelmä ja niittyhumala, ahde- ja nurmikaunokki
- syysmaitiainen ja purtojuuri
Niitylle voidaan tehdä myöhemmässä vaiheessa myös kävelypolut, jotta ei tarvitse tallata niittykukkia niittyä tarkkaillessa. Nämä polut leikataan ajettavalla ruohonleikkurilla muutaman kerran kesässä ja polkujen alueella saa kasvaa kukkivaa valkoapilaa, syysmaitiaista ja niittyhumalaa. Polkujen varsille voidaan laittaa myös niitystä kertovia opastauluja.
Niityn reunalle tehdään tulevaisuudessa oja, sillä osa niitystä pysyy muuten liian kosteana ja rehevänä ja työkoneet saattavat upota helposti niittyyn. Toisaalta joitain kosteita alueita jätetään niityn monipuolisuuden turvaamiseksi.
Ojakellukkaa Pappilantien pörriäisniityllä. Ojakellukka on yksi vuoden 2017 Luonnonkukkien päivän seitsemästä teemalajista. Kuva: Erkki Kaarnama.
Tule talkoolaiseksi!
Tervetuloa mukaan niittotalkoisiin! Tarvitsemme apua muun muassa niittojätteen haravoinnissa. Kunnostettava niittyalue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien ulottuvilla Espoon keskuksen kupeessa, Pappilantien varrella. Talkoillessamme kokoonnumme tavallisesti Pappilantie 5:ssa, josta on noin 400 metrin matka niitylle. Ota mukaan oma vesipullo ja hanskat, jos harava kulkee helposti niin ota sekin mukaan. Mikäli kiinnostuit, ota yhteys Erkki Kaarnamaan, joka kutsuu talkooväkeä kokoon ja suunnittelee niityn hoitoa.
Tiedustelut:
- Yhteyshenkilö Espyyssä: Erkki Kaarnama, keltakuu678@gmail.com, puh. 040 809 4833
- Yhteyshenkilö Espoon seurakuntayhtymässä: Hautaustoimen päällikkö Juha Ollila ja hautaustoimen työnjohtaja Asko Leinonen
Luonnonsuojelutyö
