Hulevesiallas tulva-alueelle Espoon Glimsinjoessa – vesiensuojelua vai pilaamista?

Laki velvoittaa rakentamaan hulevesialtaita, jotta taajamien asvalttipinnoilta valuvat epäpuhtaat vedet eivät päätyisi suoraan luonnonvesiin. Glimsinjoella hulevesialtaan perustarkoitus ei täyty, sillä allas on sijoitettu väärin joen tulva-alueelle. Kaivuutyöt savimaassa syyssateiden aikaan huuhtovat kiintoainetta alavirtaan kohti Jorvinkoskea.

Ennen: Myllykylän tulvaniitty Espoon Glimsinjoella oli luontainen tulvatasanko

Espoon Glimsinjoki on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu virtavesi siellä tavattujen uhanalaisten lajien ja luontotyyppien vuoksi. Noin kolme kilometriä pitkä Glimsinjoessa on suvantoja ja koskiosuuksia, ja joen luontainen tulvarytmi on säilynyt.

Nyt: Tulvatasangolle on rakennettu hulevesiallas ja penger

Pellaksenmäen kaava hyväksyttiin ilman kaupungin omaa tulvaselvitystä, samoin Pellaksenmäen puistosuunnitelma.Tulviminen oli kyllä teknisen keskuksen tiedossa, sillä asukasjärjestöt olivat toimittaneet karttakuvaa ja valokuvia (yllä).Syksyllä 2014 infran rakentaminen aloitettiin hulevesialtaista – jotka lopulta sijoitettiin tulva-alueelle toisin kuin oli lupailtu.

Toteutuvatko hyvät aikeet virtavesien turvaamiseksi käytännössä?

Liian lähellä jokea huolimattomasti suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvät toiminnot uhkaavat valtakunnallisesti arvokkaan Espoon Glimsinjoen luontoa.

– Paikalliset asukkaat ja järjestöt ovat viestineet Espoon kaupungille tulvajärven olemassaolosta useaan otteeseen Pellaksenmäen kaavaan liittyvän puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä. On käsittämätöntä ja surullista, ettei viestimme ei ole mennyt perille, sanoo Virpi Sahi Espoon ympäristöyhdistyksestä.

Pienen urheilukentän kokoinen hulevesiallas jokeen johtavine laskuojineen on kaivettu entisen tulvaniityn savimaahan, johon Glimsinjoki tulvii keväisin säännöllisesti. Syyssateiden aikana tapahtuva kasvillisuuden poisto ja kaivaminen huuhtovat kiintoaineista jokeen. Lisäksi väärin sijoitettu hulevesiallas on hyödytön keväällä, kun virtaamat ovat suurimmillaan, koska allas voi jäädä korkean tulvaveden alle. Tätä on pyritty estämään veden pääsy luontaiselle tulvatasangolle, pengertämällä savea altaan ja jokiuoman väliin.

Rakennustyömaa ja epäasiallinen hulevesialtaan sijoittelu lisäävät kiintoainekuormitusta alavirrassa Jorvinkoskella, joka on Espoonjoen uhanalaisen meritaimenen tärkeä lisääntymisalue. Lisäksi altaiden ja joen väliin tehdyt keinotekoiset pengerrykset siirtää kohti Espoon keskusta, seudulle jossa Glimsin- ja Glomsinjoki yhtyvät Espoonjoen pääuomaksi. Kokonaisuuden kannalta olisi todennäköisesti ollut parempi säilyttää uhanalaiseksi luontotyypiksi luokiteltui tulvaniitty koskemattomana.

– Nykyisin puhutaan paljon virtavesien ennallistamista, jotta vaelluskalat saataisiin palaamaan. Espoossa pitäisi kiireesti alkaa puhua siitä, miten luonnontilaisen kaltaiset jokiosuudet kuten Glimsinjoki turvataan. Muuten toimitaan kuin hölmöläinen, joka jatkaa liian lyhyttä peittoa lyhentämällä sitä toisesta päästä, linjaa Sahi.

Glimsinjoki todettiin Espoon virtavesiselvityksessä 2008 valtakunnallisesti arvokkaaksi virtavesikohteeksi siellä havaittujen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien vuoksi. Vuonna 2010 Espoon ympäristökeskus listasi Glimsinjoen kaupungin arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Espoonjoelle kokonaisuudessaan on laadittu suojelusuunnitelma. Omaa tulvaselvitystä Espoon kaupunki ei ole Glimsinjoen osalta laatinut, vaikka jokivarteen kohdistuu useita kaava- ja muita hankkeita.

Lue lisää:

• Espoon virtavedet
• Glimsinjoen tulva-alue – kohde no:4 Glimsinjoen luontopolussa – Pro Espoonjoki ry

Lisätietoa:

• Virpi Sahi puh. puh. 050 308 24 57