Kapea luontopolku Lippajärvelle parempi kuin massiivinen ulkoilutie
–
Espoo suunnittelee rakentavansa kolme metriä leveän, valaistun ulkoilureitin Lippajärven pohjoisosaan. Tämä hanke uhkaa alueen merkittäviä luontoarvoja. Lippajärven ympäristössä on monipuolinen linnusto, runsas lepakkokanta sekä suojeltuja lajeja kuten viitasammakoita ja saukkoja.Suojelualueen…
Espoo suunnittelee rakentavansa kolme metriä leveän, valaistun ulkoilureitin Lippajärven pohjoisosaan. Tämä hanke uhkaa alueen merkittäviä luontoarvoja. Lippajärven ympäristössä on monipuolinen linnusto, runsas lepakkokanta sekä suojeltuja lajeja kuten viitasammakoita ja saukkoja.
Suojelualueen ulkopuolisista rantametsistä iso osa kuuluu Metso I-luokkaan. Suunniteltu ulkoilureitti kulkisi suurelta osin säännöllisesti tulvivan rantametsän läpi. Tällaiset tulvaluhdat ovat erittäin tärkeä elinympäristö linnuille, hyönteisille, lepakoille ja viitasammakolle. Lisääntynyt ihmisten liikkuminen alueella voisi karkottaa arimpia lintulajeja.
Ulkoilureitin rakentaminen vaatisi puuston kaatamista molemmin puolin, jolloin hakkuuaukon leveydeksi tulisi 4–6 metriä. Tämä rikkoisi yhtenäisiä lehtoja ja luhteja, jotka ovat elintärkeitä alueen ekosysteemin tasapainon kannalta. Reitin leventäminen lisäisi valoa, kuivumista ja tuulen vaikutusta, mikä muuttaisi alueen luontoa pysyvästi. Kolkekannaksentielle suunniteltu reitti kulkisi liito-oravan kulkureitin läpi, missä puustoa ei saa harventaa. Myös suunnitelmat kahden kolmimetrisen ulkoilureitin avaamisesta Lähderannantielle uhkaisivat pirstoisivat alueen kosteikkoa.
Maaston haastavuus, jyrkät rinteet ja tulvivat kosteikot tekevät reitin rakentamisesta hankalaa ja kallista. Suunnitelma on ylimitoitettu, eikä se sovi Lippajärven maisemaan. Se heikentäisi alueen arvokasta luontoa ja luonnonsuojelualuetta.
Espoon ympäristöyhdistys, paikallisten kalastajien Myllykylän osakaskunta sekä kahdeksan alueen taloyhtiötä ovat valittaneet nykyisestä hankkeesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Yhteistyössä asukkaiden kanssa on suunniteltu parempaa, luontoarvot huomioivaa vaihtoehtoa.
Se olisi rakentaa ulkoilureitti kapeana luontopolkuna olemassa olevaa polkuverkostoa pitkin pohjoisosaan, ja muualla hyödyntää nykyisiä ulkoilureittejä ja katuverkkoa. Tämä säilyttäisi alueen arvokkaat luontoarvot ja samalla säästäisi merkittävästi kustannuksia.
Kapea luontopolku turvaisi luontoarvot
Lippajärven pohjoisosassa kulkee rantaa pitkin jo nyt kaunis polku. Se lähtee Nuumäentieltä Pirunraja-nimisestä paikasta luonnonsuojelualueen läpi kulkeva viemärilinjan kautta K-kaupalle. Reitti toimisi pienellä tasoituksella hyvin puoli metriä leveänä luontopolkuna. Rakentamisen kulut olisivat murto-osa ehdotetusta ja luontoarvot säilyisivät. Luontopolku ohjaisi rauhalliseen kulkemiseen.
Suojeltuun kosteikkoon rakennetaan pitkospuut, joten reitti tulee joka tapauksessa kapeaksi. Ei ole perusteltua rakentaa muutama sata metriä leveää kolmimetristä valaistua ulkoilureittiä, joka sitten kapenisi luonnonsuojelualueella metrin levyiseksi.
Pirunrajan kautta kulkeva polku lyhentäisi ulkoilureittiä muutaman sata metriä alkupäästä, mutta vastineeksi vältettäisiin jyrkkä jyrkkä 10 metrin nousu Nuumäen päälle.
Luontoselvityksen mukaan ulkoilureitin rakentaminen luo paineen kaataa kaatumavaarallisia puita ulkoilureitin varrelta. Tämä on ollut Espoon kaupunkitekniikan keskuksen toimintatapa. Suunnitelmassa on luvattu, ettei luonnonsuojelualueelta kaadeta puita. Miten jatkossa voitaisiin taata tärkeän lahopuuston ja lepakoiden päiväpiilojen säilyminen luonnonsuojelualueella ja rantavyöhykkeellä, kun ulkoilureitti luo paineen pitää reitti turvallisena ja kaataa lahopuut? Lepakoiden päiväpiilot ovat puissa ja niiden tuhoaminen on kielletty luonnonsuojelulaissa.
Espyy tähdentää, että olemassa olevan pientalovaltaisen alueen kehittämisessä tulee vaalia ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä ja rakentamisen tapoja. Kun alueella on luonnonsuojelualuekin ei siellä saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Massiivisen ulkoilureitin rakentaminen, joka muuttaisi maisemaa ja heikentäisi metsiä, on tarpeeton toimenpide. Esteetön jalankulku onnistuu hyvin lähellä sijaitsevaa jalankulkutietä myöten. Esteetön pääsy esimerkiksi uimarannalle voidaan tarvittaessa toteuttaa johonkin kohtaan erikseen.
Alueelle voi rakentaa maastoon sopeutuvan luontopolun, jos Espoon kaupunkitekniikan keskus pystyy sitoutumaan alueen luontoarvojen säilyttämiseen. Rantametsien lahopuita, joissa lepakoiden päiväpiilot sijaitsevat, ei saa kaataa. Liito-oravan reitit ja tervaleppäluhdat on turvattava. Kaupungin tulee noudattaa luonnonsuojelulakia.
Kuvat Anja Huovinen. Teksti on toteutettu yhdessä asukkaiden kanssa.