Yhdistyksen tavoite ja tarkoitus

Espoon ympäristöyhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaalia luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä sekä kaupunkiympäristön säilymistä luonnoltaan monimuotoisena ja viihtyisänä ja toimia luonnon- ja ympäristönsuojelua arvostavien ihmisten yhdyssiteenä Espoossa.

Espoon ympäristöyhdistys ry – Esbo miljöförening rf

Säännöt

1§ Nimi, kotipaikka ja organisatorinen asema

Yhdistyksen nimi on Espoon ympäristöyhdistys ry, Esbo miljöfärening rf, ja sen kotikunta on Espoon kaupunki. Yhdistys toimii Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Natur och miljö rf-nimisten keskusjärjestöjen sekä Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen Uudenmaanpiiri ry ja Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund rf -nimisen piirijärjestön paikallisyhdistyksenä.

2§ Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua, vaalia luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä sekä säilyttää kaupunkiympäristöä luonnoltaan monimuotoisena ja viihtyisänä. Yhdistys edistää ympäristönäkökulmien yleistä yhteiskunnallista huomioimista ja toimii luonnon- ja ympäristönsuojelua arvostavien ihmisten yhdyssiteenä Espoossa.

Yhdistyksen toimintamuodot ovat:
– edistää vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä toiminta-alueellaan.
– seurata paikallisia ympäristönmuutoksia.
– antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja tehdä aloitteita sekä esityksiä viranomaisille ja yhteisöille, sekä tarvittaessa ottaa kantaa ja valittaa päätöksistä.
– valistaa, tiedottaa ja kouluttaa luonto-, kulttuuriperintö- ja ympäristöasioissa viestimällä ja järjestämällä kokouksia, esitelmätilaisuuksia ja kursseja.
– elvyttää luonnonharrastusta ja -tietämystä järjestämällä luontoretkiä ja leirejä.
– edistää luontoon kohdistuvaa tutkimusta.
– perustaa tarpeen mukaan jaostoja, toimikuntia ja/tai toimintaryhmiä.

3§ Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia varoja jäsenmaksuina, apurahoina ja avustuksina, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää rahakeräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia sekä harjoittaa alaan liittyvää kustannustoimintaa ja tarvikevälitystä. Yhdistys voi harjoittaa myös muuta sellaista taloudellista toimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

4§ Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Liittyessään jäsenen on valittava, rekisteröidäänkö hänet suomen- vai ruotsinkielisessä keskusjärjestössä.

Yhdistyksen perheenjäseneksi voi liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö samoin ehdoin kuin varsinainen jäsen.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy. Kannatusjäsenmaksut määrää yhdistyksen hallitus.

Yhdistys voi kutsua kunniajäseniksi yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5§ Äänioikeus

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnäolevalla, jäsenmaksuvelvoitteensa täyttäneellä varsinaisella ja perheenjäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

6§ Jäsenmaksut

Yhdistyksen jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen kokouksen päättämän vuotuisen jäsenmaksun, joka määräytyy kannatusjäsenmaksuja lukuunottamatta SLL:n kattojärjestön vuosittain päättämällä tavalla ja jakosuhteilla liiton, piirien ja yhdistysten kesken.

Varsinaisten jäsenten, perheenjäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksut voivat olla erisuuruiset. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen myös eri keskusjärjestöissä rekisteröidyillä jäsenille.

Kuhunkin talouteen tulee vain yksi jäsenlehti. Varsinaiselle jäsenelle osoitettujen tiedotusten katsotaan tulleen myös perheenjäsenten tietoon.

7§ Yhdistyksestä eroaminen

Jäsen, joka ei ole maksanut vuotuista jäsenmaksua toimintavuoden joulukuun ensimmäiseen päivään mennessä, katsotaan hallituksen päätöksellä eronneeksi. Yhdistyksestä voi erota myös ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksen tulee erottaa yhdistyksestä myös perheenjäsen, kun samassa taloudessa asuva varsinainen jäsen eroaa tai erotetaan yhdistyksestä.

Jäsen, joka on toiminut yhdistystä vahingoittavalla tavalla tai julkisesti toiminut yhdistyksen tarkoitusta vastaan, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä yhdistyslaissa sanotulla tavalla.

8§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan, valittu puheenjohtaja, kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittuina 6-10 varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa, ja vuodeksi kerrallaan valittuina 2-4 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan. Hallitus ottaa yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan joko keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta. Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry voi asettaa hallitukseen äänioikeudettoman tarkkailijan, jonka hallitus hyväksyy.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hallituksen keskenään sopiman aikataulun mukaisesti. Hallituksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valituista hallituksen jäsenistä tai varajäsenistä on saapuvilla sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

9§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen varsinaiset kokoukset, jotka ovat syyskokous ja kevätkokous sekä ylimääräinen kokous.

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen lähetetään jäsenille vähintään kymmenen päivää ennen kokousta sähköpostitse tai kirjepostina tai julkaistaan jäsenistön keskuudessa yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jäsenlehdessä tai yhdistyksen nettisivulla vähintään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat sekä ilmoitettava tietoliikenneyhteyksien kautta osallistumismahdollisuudesta sekä sen mukanaan tuomasta rajoitetusta puheoikeudesta.

10§ Syyskokous ja kevätkokous

Mikäli yhdistyksen kokous pidetään kokonaan tai osittain teknisen apuvälineen avulla on ennen äänestyksiä päätettävä Yhdistyslain 30§ tarkoitetusta äänestys ja vaalijärjestyksestä

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
2) hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus

3) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

4) valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat

5) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa

2) valitaan puheenjohtaja seuraavalle vuodelle

3) valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet seuraavan vuoden alusta alkavalle kaksivuotiskaudelle sekä varajäsenet seuraavalle vuodelle

4) määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintavuodelle

5) valitaan 1−2 toiminnantarkastajaa ja 1−2 varatoiminnantarkastajaa

6) vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle

7) vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle

8) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä perusteluineen kirjallisesti tai sähköpostilla hallitukselle vähintään 30 päivää ennen kokousta.

11§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa tai hallituksen siihen määräämät kaksi henkilöä yhdessä.

12§ Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolmea viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

13§ Ilmoittamisvelvollisuus

Yhdistyksen hallituksen on lähetettävä keskusjärjestöille ja piirijärjestölle kahden viikon kuluessa vuosikokouksesta edellisen vuoden toimintakertomus ja ilmoitus yhdistyksen hallituksen kokoonpanosta sekä muut niiden pyytämät tiedot. Tiedot voidaan lähettää sähköisesti.

14§ Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, kun asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotuksen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosa äänistä. Muuttuneet säännöt on toimitettava piirille ja Suomen luonnonsuojeluliitolle niiden hyväksymisen jälkeen.

15§ Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta voidaan päättää kahdessa perättäisessä kokouksessa, joiden välillä on vähintään kuukausi ja enintään kuusi kuukautta, kun purkamisesta on mainittu kokouskutsuissa ja purkamisen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa äänistä.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen sen mukaisesti, kun purkamisesta päättävä jälkimmäinen kokous päättää. Yhdistyksen purkamisesta on ilmoitettava keskusjärjestöille ja piirijärjestölle.

16§ Yleisviittaus yhdistyslakiin

Muilta osin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

---

Näiden sääntöjen pykäliin 8,9 ja 10 tehdyt muutokset ovat hyväksytty yhdistyksen hallituksen kokouksessa 29.3.2003 ja yhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2003.

Näiden sääntöjen pykäliin 2,4,6,8,9,10,12,13 ja 14 tehdyt muutokset on hyväksytty hallituksen kokouksessa 6.10.2020 ja yhdistyksen vuosikokouksessa 20.10.2020

Näiden sääntjen pykäliin 2, 4, 5, 6, 9 ja 10 tehdyt muutokset on hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.9.2024 ja yhdistyksen vuosikokouksessa 21.10.2024