Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin perheleiri kesäkuussa on Päijänteen rannalla Sysmän Vintturissa

Luonnonsuojelupiiri oli aktiivinen alueen metsien suojelussa 2000-luvun alussa.

Teksti: Sirpa Rautiainen

Teksti on julkaistu lyhennettynä Etelä-Hämeen luonnosuojelupiirin jäsenliitteessä toukokuussa 2021.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri järjesti kolmena vuonna luontoperheleirin Kanta-Hämeessä: Janakkalan Mallinkaisella (2005), Evon vanhalla metsäkämpällä (-06) ja Vanajaveden rannalla Hattulassa (-07). Tänä vuonna leiri järjestetään Päijät-Hämeessä Päijänteen rannalla, Sysmän Vintturin kylässä 18. – 20.6. Leiriin on saatu tukea Kestävä Lahti -säätiöltä.

Leirillä kiivetään 221 metriä korkealle Kammiovuorelle ja tutkitaan sen metsäluontoa. Vuoren päältä, näköalapaikalta avautuu jylhä kansallismaisema, josta on tehty kuuluisia maalauksia. Kammiovuori oli aikoinaan suosittu matkailukohde, jonka huippu haluttiin valloittaa. Päijänteellä seilasivat silloin Tehi sekä muut risteilyalukset, joiden yksi seisakki oli Vintturissa. Aarniometsät Kammiovuoren ympärillä olivat todellisia erämaita vielä viisikymmentä vuotta sitten.

Kammiovuoren säilynyt luonto

Paikka on merkityksellinen, sillä Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aktiivisuuden ansiosta Vintturin runsaan 200 hehtaarin Kammiovuoren alue suojeltiin noin parikymmentä vuotta sitten. Alue kuuluu nykyisin Naturaan. Kammiovuoren luontoa kelpaa leirillä tutkia, sillä siellä esiintyy vaateliaita kasveja, kuten tuoksumataraa, jänönsalaattia ja lepikkolaakasammalta. Kammiovuoren rinteellä on saniaislehto, jonka läpi virtaa kirkasvetinen lähdepuro. Lehto on keväällä sinivuokkoja tulvillaan, vaikka ollaan lähellä Keski-Suomen rajaa. Linnuista siellä voi kuulla esim. kuhankeittäjää, pikkusieppoa ja idänuunilintua.

Kammiovuori on kiehtonut myös mystisyydellään. 1700-luvulla tehdyssä väitöskirjassa pohdittiin vuoresta purkautuvia kaasuja, koska vuoren kammioista kerrottiin nousevan virvatulia. Kammiovuori on geologisesti merkittävä ja Salpausselkä geopark -kohde. Vuorella on Hiskiaan luola, Siirtolohkare Linta ja Struven ketjun piste. Kyläyhdistys ylläpitää ja hoitaa niiden kautta kulkevaa neljän kilometrin patikointipolkua, laavua ym.

Vintturin hakkuut – luonnonsuojelupiiri aktiivinen

Kun Vintturin hakkuut 2000-luvun alussa käynnistyivät, piiri otti yhteyttä Hämeen Ympäristökeskukseen. Ympäristökeskus totesi alueen arvokkaaksi ja teetätti kääväkässelvityksen. Kääväkkäiden osalta viereinen Jalaanvuori ja Hakamäki osoittautuivat vielä merkittävämmiksi kuin Kammiovuori. Alueelta löytyi monia uhanalaisia kääväkkäitä ja liito-oravan pesäpuita. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Luonto-Liitto tekivät selvitysten pohjalta aloitteen Jalaanvuori-Hakamäki-Kammiovuoren suojelusta.

Jalaanvuori-Hakamäki -alueen omistaja on Parkinson-säätiö, joka oli saanut metsät sysmäläisen Marita Routelan testamentilla. Parkinson-säätiö oli tehnyt Stora Enson kanssa puukaupat, mutta Stora Enso oli valmis purkamaan kaupan. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Susiluoma, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Marjo Kuisma ja luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Kaija Helle kävivät neuvotteluja Parkinson-säätiön kanssa lähes parin vuoden ajan. Ympäristöministeriö oli valmiudessa suojelemaan alueen. Rahaa oli. Luonnonperintösäätiö – asiamiehenään silloin Pekka Borg – oli saanut rahaa suojelualueen ostamiseen Sysmästä. Metsänhoitoyhdistys ja Parkinson-säätiön asiamies vastustivat suojelua vedoten testamentin kohtaan ”metsää pitää hoitaa”.

Hakamäki-Jalaanvuoren alueen suojelualueen rajoista käytiin kovaa vääntöä ja lehdistö kirjoitti kiistasta. Kammiovuoren omistaja oli huomannut lehtijutun ja soitti luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Kuismalle. Hän halusi myydä alueen. Kuisma neuvoi häntä soittamaan Hämeen Ympäristökeskukseen, kaupat syntyivät ja Kammiovuoren omistus siirtyi valtiolle. Pienialaisia suojelukohteita Vintturin vuorilla on Kammiovuoren lisäksi. Jalaanvuoren ja Nilkkimäen lehdot kuuluvat Kammiovuoren lehdon ohella Sysmän lehtoihin. Parkinson-säätiön omistamaan Routelan metsään on vastikään perustettu Hakamäen suojelualue, 12 ha.

Sysmäläisen Senaattori Onni Schildtin perintö

”Lähes kaksi vuotta kestänyt turhauttava prosessi”, kuvaa luonnonsuojelupiirin silloinen puheenjohtaja Kuisma neuvotteluja Parkinson-säätiön kanssa. Vintturin perheleirille lastenkirjailija Marjo ”Titta” Kuisma tulee rauhallisemmissa merkeissä, kertomaan luontokirjojensa hahmoista. Kuisma on työssä Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPSissa, joka on leirin toinen järjestäjätaho. Päijänteen Luonnonperintösäätiön perusti Sysmän Päijätsalon Osuuskunta vuonna 2008.

Mielenkiintoista on, että Päijätsalon Osuuskunnan oli perustanut sysmäläinen kartanoherra ja senaattori, laajat maa-alueet omistava oman aikakautensa luonnonsuojelija ja hyväntekijä. Hän lahjoitti osuuskunnalle Sysmän Päijätsalosta metsäalueensa ja rakennutti sinne metsänhoitajansa avustuksella mm. näkötornin vuonna 1899 kaiken kansan iloksi. Nykyään alue on osa Päijänteen kansallispuistoa. Senaattorilla oli maita myös Vintturissa ja hän rakennutti sinne koulun, rakennuksen, jossa perheleirimme majoittuu. Parkinson-säätiölle metsäomaisuutensa testamentannut Marita Routela oli hänen lapsenlapsensa.

Lisää vaellusreitistöä Vintturiin?

”Kyllä vain ja pitkästi”, on mielipide, jos asiaa kysyy ympäristönhoitaja Jani Kolulta, joka on lapsesta saakka kolunnut lähikorpia ja kallioita. Hän on löytänyt Vintturin louhikoista mm. hienon luolan Jalaanvuorelta ja ideoinut alueelle erilaisia vaellusreittejä. Tänä vuonna Jani Kolu ja Päijänteen Luonnonperintösäätiö lähestyivät Parkinson-säätiötä toiveella ”Vintturin retkeilyreitistön laajentaminen”. Parkinson-säätiö ei tyrmännyt ajatusta.