Kannanotto Torronsuon kansallispuiston kaivoshankkeesta

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ei hyväksy kaivostoimintaa luonnonsuojelualueille

9.6.2023

Julkaisuvapaa heti

Ruotsalainen malminetsintäyhtiö Stedle Exploration on tehnyt maaliskuussa varauksen malminetsintään Kanta-Hämeessä. Varausalue käsittää suurimman osan Torronsuon kansallispuistosta Tammelassa. Näin ollen kaivosyhtiöiden varaukset kattavat koko Torronsuon kansallispuiston. Suojelualueen eteläreuna kuului jo ennestään Element92 Suomi yhtiön viime vuonna tekemään varaukseen, joka kattaa osia myös Liesjärven kansallispuistosta. Toisaalle Liesjärven kansallispuiston alueelle on myönnetty tammikuussa malminetsintälupa Litiumlöydös Oy:lle.

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys on jättänyt valituksen Stedle Explorationin varauksesta.

Lounais-Häme kansallispuistoineen on aluetaloudellisesti ja kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde, johon pääsee pääkaupunkiseudulta julkisin kulkuneuvoin. Vuonna 2022 Torronsuon kansallispuistoon tehtiin 63 800 käyntiä. Kävijöiden tärkeimpiä motiiveja Torronsuolle tuloon olivat muun muassa luonnon kokeminen ja maisemat.¹

Kaivoslain uudistus jäi puolitiehen

Suomen kaivoslaki uudistettiin edellisellä hallituskaudella ja uudistus astui voimaan 1.6.2023. Uusi kaivoslaki antaa mahdollisuuden rajoittaa malminetsintää kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Aiemmin myönnetyt varaukset pysyvät kuitenkin voimassa, myös Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa. Uusi laki ei myöskään rajoita kaivosyhtiöitä tekemästä varauksia sellaisille luonnonsuojelualueille, jotka eivät ole kansallispuistoja tai luonnonpuistoja. Natura-alueita ja yksityisiä luonnonsuojelualueita, kuten säätiöiden suojelumetsiä tai Metso-ohjelmaan kuuluvia yksityismaita saa jatkossakin varata malminetsintään. Uudistuva laki ei estä myöskään malminetsinnän haittoja suojelualueiden reunamilla, mistä vaikutukset pinta- tai pohjavesiin voivat ulottua suojelualueen puolelle.

Luonnonsuojelupiiri vaatii rajoja kaivostoiminnalle

Sähköistyvä liikenne ja uusiutuvan energian tuotanto ovat saaneet yhä useammat malminetsintä- ja kaivosyhtiöt kiinnostumaan Etelä-Suomesta, missä kaivosten haitat koskettavat yhä suurempaa joukkoa ihmisiä ja yhä uusia luontoalueita. Luonnonsuojelun näkökulmasta kaivostoiminta kirjaimellisesti tuhoaa alkuperäiset luonnonolot ja aiheuttaa laajaa ja pitkäkestoista haittaa ympäristölle maaperän pilaantumisen, jätevesien ja elinympäristöjen pirstoutumisen kautta. Suomi on 190 muun valtion kanssa sitoutunut Montrealin luontosopimuksessa pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Kaivostoiminnan rajoittaminen on yksi keino päästä tavoitteeseen.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri vetoaa päättäjiin, että kaivoslainsäädäntöä parannetaan 1.6.2023 jälkeenkin. Parannuksia tarvitaan yhä kaivostoiminnan kriteereihin, ympäristöhaittojen ja erityisesti vesistövaikutusten ehkäisyyn, kaivostoiminnan valvontaan ja siihen, miten kansalaiset saavat äänensä kuuluviin jo malminetsintävarauksista päätettäessä.

Luonnonsuojelupiiri muistuttaa, että luontomatkailua voidaan toteuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, mutta näyttöä kestävästä kaivostoiminnasta ei ole vielä Suomesta saatu.