Mielipide Kuusisuon malminetsintälupahakemukseen

Mielipide 14.2.2025

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTOLLE

ASIA, JOTA MUISTUTUS KOSKEE

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kuulutus, 9.1.2025, ML2024:0017, Stedle Exploration AB malminetsintälupahakemus

MUISTUTTAJA

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry

SELVITYS ASIANOSAISUUDESTA:

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen Hämeen alueella.

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys on Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin jäsenyhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelu. Yhdistyksen toiminta-aluetta ovat Heinola, Hartola ja Sysmä.

VAATIMUKSET

Hakemus tulee hylätä, koska se perustuu puutteellisiin selvityksiin. Hakijalta tulee edellyttää uhanalaisten ja suojeltujen eliölajien selvittämistä ja vesiolojen tarkempaa selvittämistä varausalueella. Lisäksi hakijalle tulee asettaa tiukempia ehtoja jätteiden käsittelylle.

PERUSTELUT

Suojeltujen eliölajien selvittäminen

Laji.fi-palvelussa varausalueen läheisyydestä on havaittu luontodirektiivillä tiukasti suojeltu kirjoverkkoperhonen ja rauhoitettu kangasvuokko.

Luonnonsuojelulain 78 § mukaan

Luontodirektiivin liitteessä IV a mainitut eläinlajit ja liitteessä IV b mainitut kasvilajit ovat tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja. […]

Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.

Luonnonsuojelulain 74 § mukaan

Rauhoitettua kasvia, sen osaa tai siemeniä ei saa poimia, kerätä, leikata irti, ottaa juurineen eikä hävittää.

Luonnonsuojelulain 76 § mukaan

Viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.

Kirjoverkkoperhonen on luontodirektiivin IV a) -liitteessä mainittu laji ja Suomella on erityisvastuu sen säilymisestä. Kirjoverkkoperhosen tyypillisimpiä elinympäristöjä ovat tuorepohjaiset, reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa ja metsämaitikkaa, jotka ovat toukan pääasialliset ravintokasvit Suomessa. Muita toukan ravintokasveja ovat rantatädyke ja koiranheisi.

Kangasvuokko on uhanalainen (VU) ja luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu. Sen kasvupaikkoja ovat karut, valoisat mäntykankaat. SYKE ohjeistaa, että kangasvuokon kasvupaikkojen yli ei tule ajaa työkoneilla eikä kasvupaikan päälle saa jättää hakkuutähteitä.

Sekä kirjoverkkoperhonen että kangasvuokko voivat hyötyä metsien käytöstä ja harvennushakkuista. Varausalueella harjoitetaan metsätaloutta ja se on lajeille soveltuvaa elinympäristöä, jolloin voidaan olettaa, että lajeja saattaa esiintyä varausalueella.

Lupahakemuksessa ei ole kuvattu, miten uhanalaisten eliöiden esiintymistä alueella on selvitetty tai on tarkoitus selvittää. Luvan myöntämiseksi tulee edellyttää päteviä, oikea-aikaisia luontoselvityksiä suojeltujen ja uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisestä varausalueella ja erityisesti kairauskohteilla tai niille vievillä ajourilla. Selvitysten tulokset tulee saattaa julkisesti nähtäville esim. Laji.fi-palveluun tai Heinolan kaupungin käyttöön.

Pohjavesien suojelu

Kairaus aiheuttaa saastumisen vaaraa pohjavedelle. Malmikairausputket jätetään tyypillisesti auki maastoon. Putkea ei myöskään tiivistetä kallioon mikä lisää pintaveden ja pohjaveden sekoittumisen riskiä sekä muun kontaminaation vaaraa.

Ympäristönsuojelulain mukaan pohjaveden pilaaminen on kiellettyä myös pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavedelle vaarallisten aineiden ja karsinogeenisten aineiden päästäminen pohjaveteen on yksiselitteisesti kielletty vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetuksen mukaan. Näihin aineisiin kuuluvat mm. orgaaniset tinayhdisteet, metallit ja niiden yhdisteet sekä fluoridit.

Lupahakemuksessa kerrotaan varausalueen maaperässä esiintyvän kohonneita litium- ja tinapitoisuuksia. Lisäksi hakija ilmoittaa etsivänsä alueelta kuparia, hopeaa ja fluoria. Kairaus aiheuttaa riskin, että kallioperän metallit pääsevät liukenemaan pohjaveteen kairausputkien kautta. Lisäksi kairaussoijan jättäminen maastoon aiheuttaisi pohjavesien saastumisen riskiä.

Lupahakemusalueen läheisyydessä noin kahden kilometrin päässä varausalueen länsirajalta sijaitsee Kuijärvi-Sonnasen Natura-alue, jota luonnehditaan edustavaksi, karuksi kirkasvetiseksi järveksi.

Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027 (Kaakkois-Suomen ely-keskus, Raportteja 53/2022, liite 2) Kuijärvi-Sonnasen Natura-alue on nimetty vesienhoidon mukaiseksi Natura-suojelualueverkostoon kuuluvaksi erityisalueeksi Kaakkois-Suomessa.

Erityiseksi alueeksi nimeäminen ei tuo juridisia lisäsuojeluvelvoitteita Natura 2000 -alueille, mutta Natura-alueen ottaminen erityisalueiden rekisteriin korostaa kuitenkin alueen merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoidon suunnittelussa ja lupaprosesseissa.

Kaakkois-Suomen vesipuitedirektiivin mukaisista suojelualuerekisterikohteista (yht. 16 kpl) kahdeksalla suojelulliset arvot liittyvät suoraan tai välillisesti pohjavesivaikutukseen. Kuijärvi-Sonnasen Natura-alue kuuluu tähän joukkoon. Kuijärvi-Sonnasen Natura-alueen suojelun perustana olevat arvot ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia Kouvolan Isoharjun ja Kelesharjun pohjavesialueiden pohjavedestä. Isoharju ja Kelesharju ovat luokan 2 pohjavesialueita. Kuijärvenharju on luokan 2E pohjavesialue.

Viipiänjärven lounaisrannalla sijaitsee lähde, jolla on merkitystä talousveden ottamiselle. Etelä-Suomessa useimmat lähdeluontotyypit ovat uhanalaisia.

Ympäristönsuojelulain 6 § mukaan

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Kaivoslain 2 luvun 11 § mukaan

[… ]Malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua:[…]

3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa;

4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista

Alueen läheisyydessä sijaitsee suoraan tai välillisesti pohjavedestä riippuvaisia luontotyyppejä ja suojelualueita. Noin 3,5km varausalueen rajasta sijaitsee Kuijärvenharjun-Isoharjun-Kelesharjun pohjaveden muodostumisalue. Varausalueen länsiosasta on noin 2km lähimmille yksityisille luonnonsuojelualueille sekä Kuijärvi-Sonnasen Natura-alueelle.

Hakemuksesta ei käy ilmi, miten pohjavedet virtaavat varausalueella. Siten ei pystytä osoittamaan, että kairauksilla ei olisi vaikutuksia alueen pohjavesiin.

Luvan hakijalta tulee edellyttää selvitys alueen vesioloista, kairauspaikoista ja pohjaveden virtaussuunnista, jotta voidaan varmistua, etteivät kairaukset aiheuta pohjaveden saastumista tai haittaa pohjavedestä riippuvaisille elinympäristöille ja suojeluarvoille.

Lähteikköelinympäristön ennallistaminen maksaa karkeasti arvioiden 1000-2000e aarilta. Luvan hakijan ilmoittama vakuussumma 2000e kattaisi siis yhdelle pienialaiselle elinympäristölle aiheutuvan haitan korvaamisen. Vakuussumma ei ole riittävä.

Hakemuksessa yhtiö ilmoittaa, että hakemusalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä pohjavesialueita. Ilmaisu on harhaanjohtava. Kävelyetäisyydellä sijaitsevien luonnosuojelualueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden voidaan tulkita sijaitsevan ”varausalueen läheisyydessä”.

Jätehuoltosuunnitelman puutteet

Kaivoslain 13 § mukaan jätehuoltosuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöstä, maa- ja kiviainesjätteistä, jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tehtävistä toimista, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Lupahakemuksen liitteenä oleva jätehuoltosuunnitelma on niukka ja yleispiirteinen.

Jätehuoltosuunnitelmassa todetaan, että kairaussoija voi vesistöihin joutuessaan aiheuttaa sameutta tai maanpinnalla peittää kasvillisuutta, mikä voi aiheuttaa kasvillisuuden heikkenemistä tai häviämistä. Muistutuksessa on edellä kuvattu alueella esiintyviä pohjaveden muodostumisalueista sekä suojeltuja pintavesiä, joiden erityispiirteenä on kirkkaus ja vähäravinteisuus. Lisäksi varausalueella saattaa esiintyä uhanalaisia kasvilajeja, joiden kasvupaikkojen tuhoaminen on kiellettyä. Kairaussoijan pääsy vesistöihin tai maastoon aiheuttaa riskin alueen luonnonarvoille.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2024:97 perusteella kairaussoija luokitellaan kaivannaisjätteeksi. Tällöin se tulee käsitellä asianmukaisesti eikä sitä tule päästää maastoon.

Luvan hakija ei sitoudu kairausputkien tulppaukseen ja kairaussoijan käsittelyyn vetoamalla siihen, että käytettävän kairauskaluston teknisistä ominaisuuksista ei ole tietoa. Luvan hakijalta tulee edellyttää parhaan käytössä olevan tekniikan käyttöä sekä kairauskuoppien tulppausta ja kairaussoijan ja jätevesien käsittelyä asianmukaisella tavalla.

Luvan hakijan pätevyys

Kaivoslain 34 § mukaan: Lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys: 1) hakijasta, hakijan edellytyksistä harjoittaa haettuun lupaan perustuvaa toimintaa.

Kaivoslain 46 § mukaan: Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää: 9) jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan taikka jos hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tämän lain mukaisessa toiminnassa toimintaan sovellettavaan lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia;

Stedle Exploration AB on australialaisen Great Northern Minerals-yhtiön rahoittama ja malminetsintä Kuusisuolla on ilmeisesti tarkoitus toteuttaa alihankintana. Stedle Exploration AB:n kaupparekisteritiedoissa mainitun yhteyshenkilö Thomas Lindholmin asiantuntemuksesta ja pätevyydestä ei ole saatavilla tietoja. Myöskään etsinnässä käytetyistä alihankkijoista ja niiden pätevyydestä ei ole tietoja. Näin ollen ei myöskään voida arvioida, ovatko alihankkijat aiemmin laimilyöneet velvollisuuksiaan, mikä on kaivoslain 46§ mukainen este luvan myöntämiselle.

Muistutuksessa edellä mainittujen selvitystarpeiden mukaisesti tulee edellyttää luonto- ja pohjavesiselvitysten tekijältä riittävä pätevyys.

Maankäyttö varausalueella

Kaivoslain 46 § mukaan lupaa ei saa myöntää:

[…] 7)alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä painavasta syystä, jollei tärkeä yleinen etu edellytä luvan myöntämistä;

Varausalue sijaitsee Itä-Hämeen Helmi-keskittymän reunamilla. Helmi-keskittymä toteuttaa kansallista Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti (mm. Kunming-Montrealin luontosopimus, EU:n biodiversiteettistrategia). Itä-Hämeen Helmi-keskittymää hallinnoi Heinolan kaupunki.

Paistjärven retkeilyalue on Metsähallituksen luontopalvelujen omistama mutta Heinolan kaupungin ylläpitämä virkistysalue. Retkeilyalue on merkitty Heinolan strategisen yleiskaavan 2035 (liite 3) mukaan virkistysalueeksi ja valtakunnallisen suojeluohjelman alueeksi (Kuijärvi-Sonnasen Natura-alue). Kuijärvi-Sonnasen alueella esiintyy suppalampia, karuja lampia sekä vanhan metsän alueita ja uhanalaisten lintujen elinympäristöä. Alueella on havaittu liito-orava ja saukko (liite 4).

Heinolan kaupungilla on alueella luonnon monimuotoisuuden suojeluun, luonnon ennallistamiseen ja virkistykseen liittyvää maankäyttöä. Alueen käyttötarkoitus on ristiriidassa kaivostoimintaan tähtäävän malminetsinnän kanssa.

YHTEENVETO

Lupahakemuksesta ei käy riittävällä tavalla ilmi, että toiminnalla ei olisi haitallisia vaikutuksia hakemusalueen luontoon ja pohjavesiin. Jätehuoltosuunnitelma on puutteellinen. Luvan hakijan tulee esittää uskottavat luonto- ja vesistöselvitykset sekä esittää toimenpiteet, joilla estetään pohjavesien saastuminen. Lisäksi tulee asettaa tiukemmat ehdot kairausjätteiden käsittelylle.

VAKUUDEKSI

Hämeenlinnassa 14.2.2025

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys

LIITTEET

Liite 1 Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin säännöt

Liite 2 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027. s. 18-20

Linkki: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186427/53%202022%20Raportteja.pdf?sequence=1 Katsottu 12.2.2025

Liite 3 Heinolan strateginen yleiskaava 2035

Linkki: https://www.heinola.fi/wp-content/uploads/2021/01/Heinolan-strateginen-yleiskaava-2035-kaavakartta.jpg Katsottu 12.2.

Liite 4 Kuijärvi-Sonnanen Natura-alueen tietokortti

Linkki: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/kuijarvi-sonnanen Katsottu 12.2.2025