Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin toimialue käsittää Etelä-Hämeen luonnonmaakunnan (Tavastia Australis) eteläosan Hartolasta Ypäjälle ja Somerolta Nastolaan. Alueen kaupungit ovat Forssa, Heinola, Hämeenlinna, Lahti ja Somero. Luonnon suurpiirteitä ovat maamme huomattavin geologinen muodostuma Salpausselkä sekä suurjärvi Päijänne ja pienemmät Vanajanselkä ja Vesijärvi. Etelä-Suomen korkein kohta Tiirismaa (223 m mpy) sijaitsee Salpausselällä. Alavin paikka sijaitsee 49 metrin korkeudella Rekijoen laaksossa – tai 75 metriä syvän Iso-Roineen pohjassa (9 m mpy). Alueellamme sijaitsee kolme kansallispuistoa (Liesjärvi, Päijänne ja Torronsuo), yksi luonnonpuisto (Vesijako) sekä Evon retkeilyalue.
Levinneisyydeltään leimallisesti etelähämäläisiä eliöitä ovat kylmänkukka (Pulsatilla patens) ja kangasvuokko (P. vernalis), hajuheinä (Cinna latifolia), sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) ja kynäjalava (Ulmus laevis). Salpausselkä toimii leviämisesteenä monille eliöille ja sääilmiöille.
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin paikallisluontokohteita
Asikkala:
Pulkkilanharju
Päijänteen poikki kulkeva harju on kahdeksan kilometriä pitkä, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Jääkauden vaikutuksena syntyi saaria, jotka on yhdistetty toisiinsa Karisalmen ja Käkisalmen silloilla sekä pengerryksillä. Se on merkittävä muuttolintujen tarkkailupaikka. Pulkkilanharjun luontopolku on n. 2 km:n pituinen, johon liittyy myös 2,4 km:n mittainen ympyräreitti.
Forssa:
Koijärvi
Järvi rauhoitettiin kokonaan vuonna 1992 ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä lintuvesiensuojeluohjelmaan. Vaikka Koijärvi on menettänyt asemansa yhtenä Suomen parhaista lintujärvistä, viihtyy siellä edelleen monia tyypillisiä järvilintulajeja sekä vaateliaita kosteikkolintulajeja.
Salmistonmäen-Loimalammin luonnonsuojelualue
Loimalammi on lähes umpeenkasvanut lintujärvi, jonne näkee parhaiten Salmistonmäellä sijaitsevasta lintutornista. Vesi- ja kosteikkolintujen lisäksi tornista voi nähdä niin metsä-, pelto- kuin kaupunkilintujakin. Salmistonmäellä on mielenkiintoista tutkittavaa myös kasveista, hyönteisistä, historiasta ja geologiasta kiinnostuneille. Alueella kiertää luontopolku opastauluineen.
Heinola:
Nyynäistenlahden lintutorni
Hollola:
Kutajärven lintuvesialue
Kutajärven alueesta osa on Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta. Linnustoa pääsee katselemaan järven luoteisrannalla olevasta lintutornista. Luontopolku on 1,5 km ja alueella sijaitsee myös lintutorni.
Tiirismaa
Etelä-Suomen korkein kohta, 223 m, jonka kallioperä on kovaa kvartsiittia. Siellä sijaitsevan Pirunpesän pystysuorat seinämät ovat n. 20 m korkeat, rotko on luonnonsuojelualuetta. Alue on rauhoitettu 1950-luvulla ja on kooltaan yhteensä 34 hehtaaria.
Kiikun lähde
Uskilassa sijaitseva lähde on yksi Suomen suurimmista, jonka vesi on kirkkaan turkoosia. Kesällä 2018 Kiikunlähteelle on rakennettu näköalatasanne luonnon suojelemiseksi.
Hämeenlinna:
Ahveniston luonnonsuojelualue
Alue perustettiin elokuussa 1964, joka on kooltaan 68 hehtaaria. Se on toiminut kautta aikain kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualueena, jossa sijaitsee mm. 6 km:n pituinen luontopolku. Polulla on 22 rastia, joissa tutustutaan Ahveniston monipuoliseen harjuluontoon. Ahvenistonharjun kasveista harvinaisimpia ovat vanakeltto (Crepis praëmorsa) ja hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens), joka on Kanta-Hämeen maakuntakukka.
Aulangon puistometsä ja luonnonsuojelualueet
Hämeenlinnan Aulanko on tunnettu matkailukohde jo yli sadan vuoden ajalta, joka tarjoaa paljon hienoja maisemia ja nähtävyyksiä. Luonnonsuojelualueeseen kuuluvan englantilaistyyppisen puiston historia alkaa vuodesta 1883 ja alueelta löytyy edelleen mm. lampia, huvimajoja ja temppeleitä sekä muita rakennuksia. Linnavuoren 33 m korkeasta näkötornista avautuu upea kansallismaisema Aulangonjärvelle. Järven itäpuolelle perustettiin kesällä 2018 Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualue, joka on kooltaan 97 hehtaaria.
Evon retkeilyalue
Lammilla sijaitsevan retkeilyalueen kokonaispinta-ala on 4862 hehtaaria, josta suojelumetsää on 1300 hehtaaria. Evolla on jopa 100 vuotta vanhaa lehtikuusikkoa. Merkittyjä patikkareittejä on n. 70 km ja lisäksi lyhyempiä 2-4 km pituisia luontopolkuja. Retkeilyalueella on mahdollista yöpyä laavuissa, uida, meloa ja virkityskalastusalueella voi harrastaa vaikkapa lohikalastusta. Maastot sopivat hyvin myös pyöräily- tai ratsastusharrastuksiin.
Hattelmalanharjun luonnonsuojelualue ja Hattelmalanjärven lintutorni
Harju on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas harju- ja lehtokokonaisuus. Se on kooltaan 39 hehtaaria, josta suojeltua aluetta on 25 ha. Hattelmalanharju on kuulunut vuodesta 2010 Natura -ohjelmaan. Harjun kasvillisuutta on mm. varstasara, mäkiminttu, pähkinäpensas, lehtoarho ja lehto-orvokki.
Hattelmalanjärvellä levähtää säännöllisesti kahlaajia sekä vesi- ja rantalintuja. Pesiviä lajeja on aika vähän.
Muulinjärven lintutorni
Kalvolan Pirttikoskella sijaitseva lintutorni kuuluu Natura-2000 ohjelman lintuvesikohteisiin ja siellä on havaittu yli 80 lintulajia. Järvi kuuluu Natura-2000 ohjelman lintuvesikohteisiin.
Nappikallion granaattilouhos
Kalvolassa sijaitseva pieni louhos on mineraalikeräilijöiden retkikohde. Se on toisen maailmansodan ajalta, jolloin granaatteja käytettiin pula-ajan hionta-aineena.
Vanajavesi, Jalavaniemen lintutorni
Janakkala:
Hakoisten linnavuori
Jyrkkäreunainen linnavuori nousee 60 m ympäröiviä peltoja ylemmäksi, jonka rinteillä kasvaa mm. jättimäiset ukontulikukat, nurmilaukka ja jänönapila.
Suurisuo
Valtakunnallisesti arvokas Suurisuo on Etelä-Hämeen merkittävimpiä soita, joka on suojeltu luonnonsuojelu- ja vesilailla. Suurisuolla on useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja ja sillä on myös huomattavia linnustoarvoja. Lisäksi alue on tärkeä opetus-, tutkimus- ja retkeilykohde. Suurisuon turpeen paksuus on enimmillään 8-9 metriä suon keskiosissa. Kurki pesii Suurisuolla säännöllisesti ja siellä voi nähdä myös liron. Luontopolku on n. neljän kilometrin pituinen, jota pitkin pääsee lintutornille.
Toivanjoki ja lintutorni
Joelta löytyy yksi parhaista Kanta-Hämeen lintuvesistä. Tornille vie n. 300 metrin mittainen helppokulkuinen polku, mutta saappaat kannattaa varata jalkaan.
Lahti:
Häränsilmän luonnonsuojelualue
Salpausselällä sijaitseva suppalampi on rauhoitettu v. 1983. Aiemmin pinta-alaltaan n. hehtaarin lampi on hitaasti soistumassa. Häränsilmän ohi kulkee n. 4 km:n pituinen luontopolku, jonka varrella on 26 opastettua luontokohdetta.
Kilpiäistenpohja
Paikan perhos- ja sudenkorentolajistoon kuuluu suurharvinaisuuksia ja alueelta löytyy myös lintutorni. Vuosina 1986 ja 1988 rauhoitetun luonnonsuojelualueen pinta-ala on n. 30 ha.
Linnaistensuo
Suolla vierailu kuuluu jokaisen luontoretkeilijän velvollisuuksiin. Alueita on rauhoitettu yhteensä n. 100 ha vuosina 1982 ja 1988. Pitkospuureitin rastitettu luontopolku on 1,5 km. Tyypillisiä kasveja ovat mm. suokukka ja suopursu, ”lihansyöjäkihokit”, tupasvilla ja hilla. Vastaasi voivat taapertaa hirvi, ilves, kurki tai pyy. Suolla on havaittu 36 suurperhoslajia ja uhanalaisia lintuja sekä nisäkkäistä liito-orava, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin erityissuojeltaviin lajeihin.
Luhdanjoen lintutorni
Lahden Okeroisissa sijaitsee Suomen suurin lintutorni, jonka ylätasanne on 23,5 metrin korkeudessa. Luontopolkuja alueella ei ole. Kevättulvat sekä rauhallinen sijainti houkuttelevat paikalle sadoittain vesilintuja ja kahlaajia. Alue toimii myös petolintujen muuttoreittinä, haukkoja on parhaimmillaan laskettu yli 200 kpl päivässä. Huhtikuun muuttoruuhkan jälkeen voi toukokuu tuntua hiljaiselta, koska valtaosa muuttolinnuista palaa öisin, mutta toukokuu on harvinaisuuksien kuukausi. Hyvällä onnella voi nähdä myös Pohjois-Venäjälle matkaavia kuikkalintuja, hanhia, vesilintuja, kihuja ja kahlaajia.
Vesijärvi
Järvi on maailman suurin biologisen kunnostuksen kohde, rehevöitynyt ja jätevesistä pilaantunut järvi on saatu elvytettyä Vesijärvi -projektissa, johon kuului mm. särkikalojen massakalastus. Linnusto on järvellä arvokas ja kasvilajeja useine harvinaisuuksineen on enemmän kuin missään muussa Suomen järvessä.
Padasjoki:
Päijänteen kansallispuisto
Kelvenne on Päijänteen 7 km pitkä harjusaari, johon perustettiin 600 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue v. 1991. Harjun läpi kulkee merkitty retkeilyreitti. Paikoin rannoilla on tiheää rantakasvillisuutta ja kivikoita, mutta parasta nähtävää ovat laguunilahdet.
Somero:
Hämeen Härkätie
Someron halki kulkeva Hämeen Härkätie on yksi Suomen vanhimpia historiallisia teitä. Se on myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kaksi osuutta Härkätiestä kuuluu myös Tiehallinnon määrittelemiin museoteihin.
Iso-Valkee
Iso-Valkeen alue kuuluu laajempaan Natura 2000-alueeseen, joka on nimeltään Hyyppärän harjualue. Järvi lähiympäristöineen on oiva retkikohde jokaiselle luontoharrastajalle. Alueella on 3 km:n pituinen, helppokulkuinen luontopolku.
Sysmä:
Päijätsalo
Päijätsalon kiertävä ympyräreitti on n. 4,1 km. Korkeimmalla kohdalla sijaitsevasta näkötornista aukeaa näköala Päijänteen Tehinselälle.
Tammela:
Liesjärven kansallispuisto
Tammelaan vuonna 1956 perustettu kansallispuisto on Suomen vanhimpia ja pinta-alaltaan n. 22 neliökilometriä. Rantaviivaa puiston alueella on liki 50 kilometriä. Kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys on matala, hiekkarantainen Kyynäränharju, joka erottaa toisistaan Kyynärä- ja Liesjärven.
Torronsuon kansallispuisto
Etelä-Suomen suurin keidassuo, jonka karu luonto ja muuttomatkallaan levähtävät kurjet ovat nähtävyys jo itsessään. Kiljamon luontotornista tai suon eteläpuolelta Idänpäänkalliolta pääsee ihailemaan avaraa suonäköalaa. Torronsuolla on useita merkittyjä 1,5-10 km:n pituisia maastoreittejä.
Linkkejä maakunnan luontosivuille:
Heinijärven suojelu
Honkalanrannan luonnonsuojelualue
Jänijärven seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys
Katumajärven suojeluyhdistys
Kotkajärven kehittämis- ja suojeluyhdistys
Liesjärven suojeluyhdistys ry
Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry
Luontoliiton Hämeen piiri
Oksjärven suojeluyhdistys ry
Pehkijärvi yhdistys ry
Pro Hauhonselkä ry
Pro Ormajärvi
Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPS
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry
Pääjärven suojelu ry
Renkajärven suojeluyhdistys ry
Ruostejärven suojeluyhdistys
Tammelanjärvet
Uljas- ja Rautijärven suojeluyhdistys
Vanajavesikeskus
Valajärven suojeluyhdistys ry
Vesijärvisäätiö
Valtakunnallisia järjestöjä:
Birdlife
Dodo
Ekometsätalouden liitto
Luonnonperintösäätiö
Maan Ystävät
Suomen lintuatlas
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Sääksisäätiö
