Kurssilla oppimassa metsistä ja lajeista
Osallistuin Luonto-Liiton metsäryhmän järjestämälle metsäkartoituskurssille Nuuksion kansallispuiston liepeillä.
Kurssin vetäjinä toimivat mm. Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander ja Olli Manninen. Kurssilla tutustuttiin lajeihin ja Metso-suojelukriteereihin Kirkkonummen metsissä. Lisäksi pienryhmässä tehtiin metsäkartoitusta Espoon seurakuntayhtymän metsissä, joihin oli tehty uusi metsäsuunnitelma.
Kurssilla opin, tai toivon oppivani, millaista metsän tulee olla, jotta sen voisi suojella Metso-ohjelman kautta.
Lisäksi opin tietyt indikaattorilajit jäkälistä, sammaleista ja käävistä jotka kertovat metsän pitkään jatkuneesta yhtenäisestä historiasta eli tekemättömistä avohakkuista.
Siinä missä metsän luontoarvojen arvioiminen ei ole mitään rakettitiedettä, niin eri lajien tunnistaminen on vaikeampaa, mutta samalla myös hyvin palkitsevaa.
Lajit kertovat metsän eri piirteistä: vuosisadasta toiseen jatkuneesta metsän peitteisyydestä, lahopuujatkumosta tai menneistä metsäpaloista.
Kuten esimerkiksi Punaisen kirjan vaarantuneet (VU) lajikkeet kantoraippasammal, ryväsjäkälä ja aarnisammal joista myöhemmin, ovat näistä edellä mainituista elinympäristöistä riippuvaisia.
Suojelemattomien metsien säilyminen on vapaaehtoisten varassa. Metsien kartoittaminen on äärimmäisen tärkeää vapaaehtoistyötä. Tunnistamalla metsien suojeluarvoja ja löytämällä harvinaiset ja uhanalaiset lajit, metsä voi pelastua. Senkin jälkeen metsän pelastaminen voi vaatia mediakampanjaa, joka voi pakottaa lopettamaan suunnitellut tai käynnissä olevat hakkuut.
Tämä vapaaehtoistyö voi pelastaa sinunkin maisemasi sekä marja- ja sienimetsäsi.
Salla Huuskonen
Muutama vanhoja metsiä indikoiva tällä hetkellä vaarantunut (VU) laji.
Kuvaaja Salla Huuskonen
Kasvaa pioneerilajina suurten kaatuneiden kuusten tyvipaakuissa hiekalla. Esiintyy lähinnä kosteissa ja suojaisissa metsissä. Muita kasvupaikkoja ovat mm kallio-onkalot.
Kuvaaja Salla Huuskonen
https://punainenkirja.laji.fi/
VU = vaarantunut laji