Aloite Punkaharjun-Haarikon kan­sal­lis­puis­to­sel­vi­tyk­ses­tä

Aloite Punkaharjun-Haarikon kansallispuistoselvityksestä 31.10.2019

Alussa oli Punkaharju

Punkaharjun alueen luonto- ja maisema-arvot, kulttuurihistoria sekä tunnettuus huomioiden on pieni ihme, ettei alueesta ole muodostettu kansallispuistoa. Ajatusta tukisi edelleen se, että alueella on monenlaisia palveluita matkailijoille sekä pitkät perinteet matkailutoiminnalle.

Ensisijainen syy Punkaharjun puuttuvalle kansallispuistostatukselle löytyy kuitenkin luonnonsuojelulaista: lain 11§ mukaan kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle ja kansallispuiston pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria. Punkaharjun nykyisen suojelualueen pinta-ala on 680 hehtaaria, josta valtaosa on vesialueita.

Kaksin kaunihimpi?

Edellä kuvattu tilanne nostaa esille kysymyksen, löytyisikö seutukunnalta sellaisia muita luontokohteita, jotka Punkaharjuun alueeseen lisäämällä saavuttaisivat kansallispuiston mittasuhteet?

Vaikka monet suomalaiset kansallispuistot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, monissa puistoissa on myös erillisia osia, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Esimerkkejä tällaisista puistoista ovat esimerkiksi Sipoonkorpi ja Nuuksio. Vesialueita sisältävissä puistoissa tämä tilanne vaihtelee myös.

Etenkin pohjoissuomalaisissa kansallispuistoissa ja muuallakin puistojen hoito- ja käyttösuunnitelmissa on myös määritelty erikseen ”erämaaosia”, jotka koostuvat puistojen ydinalueiden syrjäisemmistä osista ja missä esimerkiksi palveluvarustelun taso on muita osia matalampi.

Voisiko tällainen useamman erillisen osa-alueen idea toimia myös Punkaharjulla? Punkaharjun ympäristössä Puruveden puolella on joitakin ennestään suojeltuja sekä muita valtion omistamia, Luonnonvarakeskuksen hallinnassa olevia saaria ja vesialueita, jotka voisivat täydentää puistoa. Ne eivät kuitenkaan tuo olennaista muutosta tilanteeseen.

On hyvä huomata myös se, että ennestään suojellun alueen muuttaminen osaksi kansallispuistoa ei sellaisenaan tuo lisäarvoa yhdelle kansallispuistojen tärkeimmistä tarkoituksista eli luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Tämä on erityisen painava huomio maamme kaakkoisosassa, missä metsien suojelutilanne on huonoimpia koko maassa.

Haarikon metsä- ja järvialue

Edellä mainituin perustein uuden kansallispuiston erilliseksi osaksi sopisi Punkaharjun ja Ruokolahden rajalla sijaitseva Haarikon alue, jota on jo aiemmin ehdotettu kansallispuistoksi. Tämä metsäseutu poikkeuksellisen kirkasvetisine järvineen sijaitsee noin 20 kilometriä Punkaharjulta etelään.

Alueelle syntyvä kansallispuisto koostuisi siten kahdesta erillisestä, selvästi erilaisesta osasta: maankuuluissa harjumaisemissa sijaitsevasta puiston matkailuosasta Punkaharjulla sekä vanhojen metsien ja rantarakentamiselta säästyneiden kirkkaiden järvien erämaisesta Haarikosta, joka on enimmäkseen metsäyhtiöiden omistuksessa. Valmiiksi valtion omistamia alueita Haarikossa on noin 140 hehtaaria, joten kansallispuiston perustaminen alueelle edellyttäisi nykyisellään metsäyhtiöiden hallinnassa olevien maiden hankkimista valtion omistukseen. Luonnonsuojeluliitto on ollut yhteydessä Haarikon alueet omistavien UPM:n ja Tornatorin edustajiin ja kertonut tästä kansallispuistosuunnitelmasta syksyllä 2019.

Puistoon voitaisiin liittää myös edellä mainittuja, jo nyt valtion omistuksessa olevia maita ja vesiä Puruveden alueelta, Punkaharjun läheisyydestä. Punkaharjun ja Haarikon väliin jäävä Soininmäen kuukkelimetsien alue voisi myös olla yksi puiston pienemmistä osista.

Puiston matkailu- ja talousnäkökulmia

Kansallispuistojen matkailupotentiaalin hyödyntäminen onnistuu parhaiten silloin, kun alueen ympäristössä on jo valmiina matkailutoimintaa. Tässä suhteessa Punkaharjun-Haarikon puistoon sisältyy monia lupaavia matkailunäkökulmia. Matkailulla on alueella hyvin pitkät perinteet. Alueella on jo valmiina erilaisia majoitusmahdollisuuksia ja Metsämuseo Lusto näyttelyineen. Alueelle pääsee suoraan junalla: Parikkalasta Savonlinnaan kulkeva junayhteys pysähtyy Lustossa.

Erikseen on mainittava, että panostukset Punkaharjun ja laajemmin Saimaan alueen matkailuun tukisivat talousvaikeuksissa olevan Savonlinnan kaupungin taloutta. Punkaharju on nykyään osa Savonlinnan kaupunkia.

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä liiton Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirijärjestöt uudistavat Haarikon alueelle aiemmin tehdyn kansallispuistoehdotuksen sekä ehdottavat, että Ympäristöministeriö ryhtyy selvittämään kansallispuiston perustamisedellytyksiä edellä kuvatuille alueille.

Lisätietoja:

Metsävastaava Anitta Miikkulainen, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, p. 044 0505 765.