Säilytetään suoluonto elossa!

Suomen luonnonsuojeluliitto käynnisti Irti turpeesta -kampanjan elokuussa. Kampanjan tukijoina ovat useat ympäristöjärjestöt.

Turpeen kaivusta luopumalla pidämme turpeen siellä, missä sitä eniten tarvitaan – suossa, elämän ympäristönä, jossa sammalet, tupasvillat, lakat ja karpalot kasvavat. Suolle löytävät silloin tiensä myös ne perhoslajit, joille suon kasvit ovat elämän ehto. Turpeen pitäminen suossa pitää suoluonnon elossa.

Luonnon monimuotoisuuden suojaaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat myös ihmisen elämän ehto. Irti turpeesta -kampanjan tarkoituksena on turpeen kaivun lopettaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arvokkaan, mutta uhanalaisen suoluonnon pelastamiseksi. Lisäksi se on vesien suojelua, sillä turpeen kaivaminen kuormittaa vesistöjä ja heikentää kalakantoja.

Turpeen poltosta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä

Turpeen poltto on saastuttavampaa kuin kivihiilen poltto. Turpeen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen ja yksi kustannustehokkaimmista tavoista Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2018 turpeen poltto vastasi lähes 12 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä ja lähes 16 prosenttia energiasektorin päästöistä. Polton päästöjen lisäksi turvetuotantoalueista aiheutui päästöjä noin 1,8 Mt.

Turpeen polton lopettamisen vaikutukset työllisyyteen on ratkaistava ja ne ovat ratkaistavissa erilaisin työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevin toimin. Turve-energiaa korvaamaan löytyy joukko uusia vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.

Etelä-Karjalan uhanalainen suoluonto

Etelä-Suomen suoluontotyypeistä jopa 83 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Etelä-Karjalassa soista noin 85 % on ojitettu. Yhdessä ojitus ja turpeenotto ovat merkittävimmät syyt suolla elävien lajien uhanalaisuuteen.

Edelleen Etelä-Karjalassakin on pyrkimys jatkaa turpeenkaivua. Luontohelmi Höytiönsuo Konnunsuon alueella on uhattuna. Vapo Oy on hakenut sille turvetuotantolupaa. Siitä jätetty valitus on Vaasan hallinto-oikeudessa. Höytiönsuon avaaminen turvetuotantoon olisi luonnonsuojelullinen menetys ja ilmastonmuutosponnistelujen aikana järjetön teko. Konnunsuo, vaikkakin enää vain pieni alue suuresta suoaltaasta, on edelleen merkittävä. Konnunsuon Hyvättilän ja Mantereensaaren suot sekä Höytiönlampi on suojeltu 2019 ja soilla on aloitettu ennallistamistyöt suoluonnon elvyttämiseksi.

2.10.2020 on turvekampanjan monimuotoisuuspäivä tunnuksella ”Suokukot lentoon”. Liisa Laitinen Etelä-Karjalan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä kirjoittaa suolintujen ahdingosta. Jatkossa paneudumme suoperhosiin, -kasveihin, soiden merkitykseen hiilivarastoina sekä tarkemmin Höytiönsuon arvoihin. 24.10. lähdemme retkelle Höytiönsuolle, seuraa ilmoittelua tästä. Toivomme myös, että jakaisitte kokemuksia suotunnelmista ja lintu- ja marjaretkistä sekä muita suotarinoita.

Allekirjoita kansalaisaloite!

Kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi käynnistyi elokuussa. Kansalaisaloite tähtää lakimuutokseen, jolla lopetetaan turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä. Aikaa kerätä 50 000 kannatusilmoitusta on kuusi kuukautta (elokuusta helmikuuhun), jotta aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021. Nyt allekirjoituksia on kertynyt n. 19 000.

Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa verkossa kansalaisaloite.fi -palvelussa tai paperisella kannatusilmoituksella (tulostettava pdf). Toimita paperiset kannatusilmoitukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle Helsingin Lauttasaareen:

Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 Helsinki

Lisätietoja:
Metsävastaava Anitta Miikkulainen
anitta.miikkulainen(at)gmail.com
p. 044 0505 765
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala