Maakuntalentokenttä, case Savonlinna & Finavia etc. osa 1/x
Yhdessä voimme(ko) pelastaa Suomen luonnon. Osa 1/x
Luonnonsuojeluliiton toimistolle tuli yhteydenotto pääsiäisen tienoilla Savonlinnan lentokentän ojituksista ja niiden vaikutuksesta alueen vesistöihin. Kenttä on perustettu 1973 ja sijaitsee hienon järviluonnon keskellä.
Eteläpuolella on Pellosjärvi ja pohjoispuolella Kuhajärvi, näistä Pellosjärvi virtaa välissä olevan ojan kautta Kuhajärveen. Pellosjärveen laskee Hiisjärvi, Kuhajärvi laskee aina Saimaaseen saakka monien muiden järvien kautta. Ympärillä oleva maasto on osittain suoperäistä, Kuhajärveltä löytyy myös ”minipunkaharju”. Alueella on pohjavesialuetta ja hiekkapitoista maata. Järvien rannoilla on mökkejä sekä mm. TripAdvisorin 2015 suomen parhaaksi valitsema ja monia muita palkintoja saannut Lomamokkila.
Lentokenttä kuuluu yhtenä maakuntakenttänä valtiomisteisen Finavian kenttiin.
Kentälle vasta tehdyt ojitukset ovat massiivisia, samalla on poistettu pintakasvillisuutta ja läjitetty maamassoja, mikä vaikuttaa maan sekoittumiseen veteen.
Asiaan ensimmäisen huomioinnin teki Savonlinnan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta. Menettelyjen ja viranomaistahojen täsmentyessä Rakla käsitteli asiaa vielä uudemman kerran. Seuraavana yhteyttä otti toimittaja paikallislehti Itä-Savosta ja asiasta tuli lehteen ensimmäinen juttu (toivottavasti ei ole aivan viimeinen). Maksumuurin takana oleva juttu on hyvin kirjoitettu ja antaa tilanteesta hyvän kuvan. Asiasta viimeinen tulossa oleva juttu saakin sitten olla otsikolla kuinka yhdessä suojelimme palan Suomen luontoa ja mökkiläisten kahvinkeittoveden.
Piirin ja luonnonsuojeluliiton uutena työntekijänä pohdin kovasti, mikä voisi olla luonnonsuojeluliiton rooli. Koska jo ensimmäisestä puhelusta sain kuvan, että aivan mitättömästä asiasta ei ole kyse, kävin paikan päällä heti kutsun saatuani. Ajattelen ehkä naivisti, että olemme jokainen luonnon puolella ja otin rohkeasti yhteyttä lentokentän johtajaan. Sain kuulla, että paperilla kaikki on kunnossa ja asiat on hoidettu niin hyvin kuin mahdollista, lentokentän liukkaudentorjuntaan käytettävät aineet ovat luonnonmukaisia. Siinä suhteessa asiat olivatkin hyvällä tolalla. Entä ne ojat ja humuspitoinen maa-aines? Lehtijutusta saa käsityksen, että lentokenttä on myös ELY-keskuksen mukaan oikeutettu johtamaan vedet pois maaltaan. Voisiko maassa olla varastoituneena 70-luvulta lähtien niitä ei-niin-luonnonmukaisia liukkaudentorjunta-aineita? Entä suoperäinen maa itsessään?
Koronavirus iski ehkä pahiten juuri lentotoimintaan ja Finaviaan, mikä on vaikeuttanut asian hoitamista. Kun paikallinen lentokentän johtaja osoittautui asiansa tunnollisesti hoitavaksi, mutta asia tavallista epätavanomaisemmaksi päätin kirjoittaa oman esihenkilöni avustuksella kirjeen Finavian johtoryhmälle. Erityisesti panostin rakentavaan ja ratkaisukeskeiseen sävyyn. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä johtoryhmä delegoi asian vastuullisuusjohtajalle. Harmi vaan, että hänkin oli Koronalomautettu, mutta erityinen kiitos, että ylitunnollisena henkilönä hoiti asiaa siitä huolimatta.
Asia alkoi siis mennä eteenpäin. Kaupungin ympäristöpäällikön hoitaessa oma osansa, on luonnonsuojelupiirin osaksi jäännyt kaivella esiin porkkanoita, joilla asia saataisiin kohti perempaa. On todella harmillista, että Finavia on joutunut sellaiseen kurimukseen, missä se nyt on, todella toivotaan että tilanne paranee. Porkkanaksi osoittautui ELY-keskuksen vesistön hoitotuet, aikaisempia referenssejä ja osaamista löytyy, tukitason ollessa 50-70%. Rahat tulevat hakuun loppuvuodesta ja sitä ennen on mahdollista paikallisen Leaderin tukea käyttäen valmistella hakemus suunnitelmineen ja budjetteineen. Toivottavasti lomautuksetkin ovat tuolloin ohi. Menetelmänä asian hoitamiseksi on mainittu useita eri vaihtoehtoja, mm. kosteikon rakentaminen, jonka kautta järveen päätyvä vesi suodattuisi.
Myös lentokentällä tehdään joitain toimia maa-aineksen järveen kulkeutumisen estämiseksi ja kesän aikana on tiedossa vedenlaadun mittaukset, jotka toivottavasti muodostavat laadun osalta alapisteen, josta tulevina vuosina päästää pian takaisin normaaliin.
Toisaalta on ollut onni, että lentokentällä ei ole ollut erityisen paljon sulamisvesiä. Tässä vaiheessa voi olla tyytyväinen, että työkalaupakki on hyvin moninainen. Jos vastaan tulisi ympäristörikos, etenemme asiassa sen edellyttämällä tavalla. Tässä tapauksessa on mahdoton vedenpitävästi (sic) sanoa, mikä on lentokentän tehostetun veden virtauksen osuus järven laadulle. Myös ELY-keskus on ilmaissut, että ojan saa tehdä ja veden johtaa järveen (älkää kuitenkaan ottako mallia). Finavian ja valtio-ohjaajan suunnasta on osoitettu halua vaikuttaa luonnon puolesta, mökkiläisille asia on tärkeä samoin varmasti osakaskunnalle jne. Tarina jatkuu.
-Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen
Oheislinkkejä: