Uusi kansallispuisto?
Etelä-Karjalan maakuntaliitto yllätti positiivisesti, tästä voi ottaa mallia muuallekin!
Kiinnostus kansallispuistoja kohtaan on kasvanut huomattavasti. Etelä-Karjalassa kansallispuistosta on ollut puhetta aiemminkin, koska maakunnan alueelle ei osu kansallispuistoa entuudestaan.
Maakuntaliitto perusti aikoinaan luontoryhmän, ja nyt ryhmä on saamassa työstettäväkseen kansallispuistohahmotelman. Parhaiten paikka sopii sinne, missä on luontoarvoja, ja luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirit ovat pitäneet esillä Haarikkoa jo useiden vuosien ajan. Hanketta on jo visioitu. Kiitos Haarikon esillä pitämisestä ja Haarikon ystävien kokoamisesta kuuluu erityisesti Hannu Siitoselle, Anni Paarmalle, Anitta Miikkulaiselle, Jari Kiljuselle ja Veijo Vilska (anteeksi jos unohdin jonkun, tekstiä voidaan päivittää, olen ollut vasta reilun vuoden Luonnonsuojeluliiton ES-piirin työntekijänä/ Heikki).
Kuvassa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan aluepäällikkö Jari Kiljunen, Etelä-Karjalan maakuntaliiton ympäristökordinaattori Laura Blomqvist, luonnonsuojelija Anni Paarma sekä alarivillä A niin kuin luonnonsuojelija Anitta Miikkulainen ja Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen.
Tässä muutama huomioni keskustelujen pohjalta. 1. Suojelu seuraa suojeluarvoja. Niitä Haarikon, Soininmäen ym. alueilta löytyy. 2. Alueen ei tarvitse välttämättä olla yhtenäinen, Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot toimivat esimerkkeinä, kuten Anitta toi palaverissa esiin.
3. Tärkeää on paikallisten myönteinen suhtautautuminen hankkeeseen, ja se tarkoittaa hyvää ja avointa valmistelua. Yhtälailla tärkeää on ministeriön myönteinen suhtautuminen hankkeeseen, kansallispuistot perustuvat lakiin. Näiden asioiden yhteensovittaminen on saattanut viedä aikoinaan vuosikymmeniä, nykyään hyvän valmistelun kautta hanke voidaan saada maaliin paljon lyhyemmässäkin ajassa. Lisäksi keskustelussa tuotiin esiin EU:n strategia suojella 30 %, josta 10 % tiukasti.
Aiemmin vetosimme ympäristöministeri Krista Mikkoseen Haarikon alueen suojelemiseksi ja alueen pääomistajat Stora Enso ja UPM ovat ilmoittaneet, että vaihtomaat voisivat tulla kyseeseen suojelukorvausten sijaan. Suojeluarvoja omaavien metsien käyttö puuraaka-aineen lähteenä ei ole ongelmatonta, myöskään kaavoitus mökkitonteiksi ei ole ongelmatonta. Riippuen aluerajauksesta alueella on myös yksityisiä pienempiä maanomistajia.
Haarikko, tai mikä tulisikaan kokonaisuuden nimeksi, sijaitsee osittain Etelä-Savon puolella. Johtuen maantieteestä alue on kuitenkin selkeämmin Etelä-Karjalan kanssa yhteydessä, ja vaikutus matkailutoimintana näkyisi juurikin Etelä-Karjalassa. Luontomatkailu voi tuoda alueelle ihmisiä enemmänkin, ja siksi on syytä valmistella hanke huolella, jotta nyt melko tuntematon ja osin piiloon jäännyt luontohelmi sailyttää luonnonarvonsa ja kuukkeli viihtyy alueella jatkossakin.