Ainutlaatuisia luontoelämyksiä norpparisteilyllä
Norpan näkeminen luonnossa on erityislaatuinen luontoelämys, jonka yli 200 bongaria pääsi kokemaan yhdessä kanssamme toukokuussa Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin ja Savonlinna-risteilyjen järjestämillä risteilyillä.
Tässä kokemuksia ensimmäisen risteilykauden jälkeen.
Norpan näkeminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Oppaanamme ollut Juha Taskinen lohdutti, että jos me emme näe norppaa, norppa kyllä näkee meidät. Muina oppainamme olivat Meeri Koivuniemi ja Elina Enho. Kiitos oppaille, jotka jokainen toivat oman mausteensa retkille, ja opastuksen pääasiaksi hoitaneelle Elinalle, joka oli retkiemme selkäranka. Oppailta kuulimme tietoa norpasta, ja lisäksi heitä sai jututtaa ja kysyä paitsi norppiin myös luontoon ja tulevaan Unescon maailmanperintökohteeseen liittyen. Tässä vaiheessa risteilyt tehtiin ensisijaisesti suomeksi, mutta englantia kyllä käytettiin lähes joka risteilyllä, jotta kaikki matkaajat saivat tietoa.
Norpparisteilyt toteutettiin norppaystävällisesti, mikä tarkoittaa, että norppaa ja sen elinympäristöä kunnioitettiin ja norppaa ei häiritty tai häirittiin niin vähän kuin mahdollista. Iso laiva oli tarkoitukseen sopiva, sillä se ei edes päässyt lahden poukamiin tai muihin norppien suosimiin paikkoihin. Kiikarit olivat siis välttämättömät, mutta niiden kanssa elämys oli norppaystävällinen. Kyytiin mahtui mukavasti ihmisiä. Tällä kertaa oltiin jopa tavallista väljemmin, koska pyrimme pitämään terveysturvallisuudesta huolta koronan vuoksi.
Mukavalle risteilylle meidät vei m/s Elviira, kippareina Vesa Joroinen sekä yrittäjä itse Piia Kinnunen ja matkustajien mukavuudesta huolehtien Helga Kinnunen. Laivan salonki oli sateisellakin säällä mukava ja tilava, tarjoilusta löytyi kuumat ja kylmät juomat sekä kasvislounas. Kysytyin tuote oli pikkolopullo kuoharia, sillä se sopi ensikertalaisille norpan bongaajille pinnakahvien sijasta. Olimme kyllä pääasiaksi ulkokannella.
Laivan paras puoli oli kuitenkin sen omistaja-yrittäjä Piia Kinnunen, joka on ottanut tosissaan ympäristöasiat sekä alusta pitäen osoitti sitoutumista norppaystävällisten reittien valintaan ja käytäntöihin.
Retken alkuun kerrottiin mm. miksi norpat ovat kivillä. Kyse ei ole suinkaan laiskottelusta, vaan tärkeästä vaiheesta norpan vuodessa, jolloin norppa kuivattelee turkkia, jotta karva vaihtuisi.
Mukana olleille kerrottiin, että paikat joissa kierrämme ovat norppien lepopaikkoja ja niitä ei pidä paljastaa. Toki liikkuminen vesillä on vapaata, mutta kiikarit tai pitkällä zoomilla varustettu kamera ovat osa norppaystävällistä bongausta. Tämä alkuinfo oli osa retkellä annettua valistusta. Ihmiset ovat laajasti norpan suojelun puolella, ja esimerkiksi norpan lepokiville häiriötä aiheuttaneet ihmiset ovat olleet liikkeellä pikemminkin tietämättömyyttään kuin pahuuttaan.
Norpat ovat yksilöitä, ja siinä missä joku on arka, saattaa toinen olla rohkea. Tätä ei kuitenkaan voi tietää, joten kaikkia norppia on parempi olla lähestymättä. Kun norppa tuli näkyviin, saattoi laivamme hiljentää, joissain tapauksissa pysähtyäkin. Vähemmän arka, ehkä rohkea tai sitten aistinsa menttänyt norppa oli kiikarointietäisyydellä kun samassa pieni busteri ajoi täydellä vauhdilla laivaväylää meidän ja norpan välistä. Norppa nosti päätä vain laskeakseen sen seuraavaksi takaisin. Opimme oppailtamme, että tällainen tasaista vauhtia ohi menevä vene ei yleensä häiritse norppaa. Taitaa olla kyse norppien tottumisesta veneisiin.
Väärien käsitysten ehkäisemiseksi: laivamme perässä ei missään vaiheessa seurannut pienveneitä.
Kuten norppia on monenlaisia, oli myös mukanamme monenlaisia ihmisiä – perheitä, lapsia isovanhempien kanssa, todellisia luontomatkailun heavy-usereita, yksi kokonainen pyöreitä vuosia juhlistanut synttäriseurue, mutta myös savonlinnalainen, joka ei 32 Savonlinnassa vietetyn vuoden aikana ollut nähnyt norppaa ja mietti, onko sitä edes olemassa muualla kuin puheissa.
Kun kysyimme asiaa, nosti puolet osallistujista käden merkiksi, että ei ollut nähnyt norppaa ennen.
Ja kyllähän niitä norppia nähtiin. Onko kuvassa norppa vai kivi?
Tältä norppa näyttää vedessä..
..ja tältä kivellä.
Tämä ylemmässä kuvassa oleva herra (kyllä sukupuoli onnistuttiin määrittämään) teki meille tepposen, kun olikin vaihtanut paikkaa seuraavalla kierroksella ja norpalle epätyypillisesti käynyt kiven sijaan rantaruovikkoon.
Kuva: Elina Enho. Tarkemmalla turkin kuvioiden tutkimisella käy kuitenkin ilmi, että norppa ei ole sama kuin edellisessä kuvassa.
Tapasimme 2-9 norppaa risteilyä kohti. Kivellä kohdattiin yhteensä yli 30 norppaa ja näistä kaksi meni järveen. Näistä kahdesta toisen ja meidän välissä oli useampi sata metriä ja osin pieni saari/saaren niemi, joten voi ajatella, että tämä norppa meni veteen meistä huolimatta. Yksi kuitenkin meni vuoksemme veteen, ja kun tätä ennen oli kerrottu norppaystävällisen retkeilyn periaatteista, oli se tietenkin ikävä juttu.*
Retket olivat täynnä luonnon ihmeitä, alla olevassa kuvassa kurjet ovat erikoisessa paikassa pienen kallioisen saaren huipulla.
Tämä kuva on leikattu isommasta, kuvassa on norppa kivellä ja toinen norppa puljaa vedessä.
Tämä kaveri vartioi kaikkia kiviä takanaan ja estää kansainvälisen kaivosyhtiön pilaamasta Saimaata.
Iloinen perhetapahtuma Saimaalla.
Saimaan norppasaaristo on ehdolla Unescon luonnonperintökohteeksi.
Tämä oli ”bonusnorppa”, sillä kyseisessä paikassa ei yleensä norppaa tavattu, ja tämä olikin yllätys.
Tämä kaveri nosti päänsä laivan vierestä ja ui päättäväisesti meitä kohti. Kohta pää tuli esiin toiselta puolelta, ja norppa porskutteli ja puljasi laivan ympärillä.
Vaikka ihmiset norpan nähdäkseen joutuivat siirtymään laivan kannella puolelta toiselle, sain myös pienen videon laivan perästä:
Tämä jäi myös viimeisen järjestämämme risteilyn viimeiseksi norpaksi, jonka näimme. Olimme onnekkaita jokaisesta norpasta, jonka näimme. Oli kiva lopetus risteilyille, kun saimme nähdä tämän vedessä puljaavan norpan läheltä. Tämän jälkeen olisi tuntunut valjulle lopetukselle, jos olisimme nähneet kiveltä näyttävän norpan jossain hyvin etäällä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri
Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen
(*Tämä voisi olla toimiva tapa kaikille norpparisteilyille. Kun periaatteet on esillä heti alussa, ovat osallistujat osaltaan valvomassa niiden noudattamista.)
Risteilyillämme kävi myös Elyn ja Metsähallituksen asiantuntijat tarkkailemassa toteutusta vastuullisuuden näkökulmasta. Tämä toimi osana hanketta, jonka avulla varaudutaan lisääntyvään matkailuun tulevaisuudessa.
Kuvat on otettu Panasonic Lumix G3 kameralla, jossa 45-200 Panasonic objektiivi. Kamera ja objektiivi ei ole mikään pro-kamera, vaan satasen Facebook-kirppislöytö, kuvaajakaan ei ole pro vaan allekirjoittanut. Mutta kohteet ovat! Osa kuvista on oppaamme Elina Enhon ottamia hänen omalla kamerallaan, näiden kuvien ottaja on erikseen mainittu. Kuvat ovat ottajiensa omaisuutta, mutta suosittelemme retkelle lähtöä jo ihan norppakuvien vuoksi. Kaikki retkellä otetut kuvat on kuvattu norppaystävällisesti.
