Ekologinen yhteys kansallispuiston ja Kakonsalon välillä turvataan Etelä-Savon Kieluan hakkuissa
Piiri yrittää estää Koloveden viereisen metsän avohakkuun
Luonnonsuojelupiiri yritti vedota Metsähallitukseen alla olevalla tiedotteella 21.8.23, (kuvat, kuvatekstit ja Metsähallituksen tiedote 23.8.23 (lopussa) sekä ”Mistä on kyse” -kappale on lisätty tähän artikkeliin).
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri vastustaa Metsähallituksen hakkuuaikeita kansallispuiston laajennukseksi esitetyllä alueella
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri teki alkuvuodesta 2023 esityksen Koloveden kansallispuiston laajentamisesta nykyisen puiston itäpuolella oleville Kakonsalon ja Kieluan alueille. Laajennus mahdollistaisi Etelä-Savon maakuntaliiton ja ely-keskuksen aiemmin esille tuoman tarpeen patikoinnin mahdollistavasta kansallispuiston osasta Etelä-Savoon. Esitys luovutettiin suoraan silloiselle ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalolle. Esitys sai paljon kiitosta yleisöltä. Myös Metsähallituksen luontopalveluiden johtaja Henrik Jansson kiitti aloitteesta, kun se esiteltiin hänelle.
Alueella on kiistattomia luonnonarvoja, joilla on merkitystä luontokadon torjumisessa. Merkittävimpinä syinä hakkuista pidättäytymiseen ovat Kieluan alueen sadat punaisen kirjan lajien elinpaikat sekä hakkuun aiheuttama tuho tärkeälle ekologiselle yhteydelle kansallispuiston ja Kakonsalon suojelualueiden välissä. Lisäksi Orpon hallituksen ohjelma on luvannut vanhojen metsien suojelun valtion mailla.
Piiri haluaa välttää konfliktia
Piiri yritti kohtuullistaa ja neuvotella hakkuuaikeita luonnonarvokkaaseen metsään sopivaksi kevään aikana, mutta Metsähallitus ei tähän suostunut. (Täsmennys tekstiin 31.8. Metsähallitus suostui neuvotteluun, mutta ei kohtuullistamiseen. 23.8. julkaistun tiedotteensa mukaan ”…päätimme pitäytyä Nahkiaismäen pienen uudistushakkuun osalta alkuperäisessä suunnitelmassa.” 25.8. olemme saaneet tiedon, että säästöpuuryhmiä on jätetään tavallista enemmän. Metsähallitus on kuitenkin muissa kohteissa kohtuullistanut hakkuita neuvottelujen perusteella.)
Neuvottelua kompromissin löytämiseksi on kokeiltu ennenkin. Neljä vuotta sitten nyt avohakkuuaikeen kohteena olevan metsän vieressä tavattiin kuukkeli, tämän jälkeen Metsähallitus ilmoitti kyseisen metsän hakkuuaikeesta. Tuolloin sovitteluprosessissa neuvottelun kautta saatiin yhteinen näkemys hakkuun toteuttamisesta kuukkelin elinympäristö huomioiden.
Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen välisessä 2019 käynnistetyn sovitteluprosessin tavoitteena oli päästä yhteiseen näkemykseen järjestöjen esittämistä monimuotoisuuden kannalta arvokkaista kohteista sekä rakentaa ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välille uusi toimintamalli metsien käsittelyyn liittyvien erimielisyyksien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.
Valitettavasti tuolloin Metsähallitus ei noudattanut mitään sovitusta ja koko kuukkelimetsä avohakattiin. On olemassa mahdollisuus, että kuukkeli olisi löytänyt uuden reviirin nyt hakkuuaikeen kohteena olevasta metsästä. Etelä-Savon piiri on edelleen valmis neuvottelemaan Metsähallituksen kanssa vaihtoehtoisista hakkuusuunnitelmista, jos Metsähallitukselta löytyy siihen valmiutta.
Kansallispuistoesityksen sijaan myös retkeilyalue voisi tulla kyseeseen. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa luvataan koota valtion retkeilyalueet selkeäksi kokonaisuudeksi Metsähallituksen Luontopalveluiden alle, jolloin niitä voidaan kehittää kansallispuistojen kaltaisena brändinä. Tämä olisi mahdollisuus Kieluan-Kakonsalon alueelle, jolloin hakkuut voidaan lopettaa, kun metsien tuottovaatimukset poistuvat siirron myötä. Alue on jo nyt maakuntakaavassa esitetty tärkeä retkeily- ja ulkoilualue.
Metsähallituksen tiedote 23.8.23
Tiedote MH 23_8_23
Mistä on kyse?
1) Sovitteluprosessi
https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsahallitus-muisti-yhteistyokumppaneitaan-ansiomerkein/
Hölttä Harri toimi pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana ja on tehnyt läheistä yhteistyötä Metsähallituksen kanssa. Hänellä oli merkittävä rooli vuonna 2019 käynnistetyssä Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Metsähallituksen välisessä sovitteluprosessissa. Sovitteluprosessin tavoitteena oli päästä yhteiseen näkemykseen järjestöjen esittämistä monimuotoisuuden kannalta arvokkaista kohteista sekä rakentaa ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen välille uusi toimintamalli metsien käsittelyyn liittyvien erimielisyyksien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.
2) tieto retkeilyaluemuutoksesta:
https://www.sll.fi/2023/06/22/mita-hallitusohjelma-tarkoittaa-ympariston-kannalta/
Valtion retkeilyalueet kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi Metsähallituksen Luontopalveluiden alle, jolloin niitä voidaan kehittää kansallispuistojen kaltaisena brändinä. Tämä on iso asia esimerkiksi Evolle, jonka hakkuut voidaan vihdoin lopettaa, kun metsien tuottovaatimukset poistuvat siirron myötä. Tämä on erinomainen kirjaus ja Luonnonsuojeluliiton vanha vaatimus.
Kirjaus hallitusohjelmassa:
7.5 Suomi vaalii arvokasta luontoaan
Valtion retkeilyalueet kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi Metsähallituksen Luontopalveluiden alle, jolloin niitä voidaan kehittää kansallispuistojen kaltaisena brändinä.
Hallitusohjelman kohta 11. Suomi liikkeelle
Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua. Uudistetaan ulkoilulaki huomioiden omaisuuden suoja. Tunnistetaan muun muassa metsästyksen, erätoiminnan sekä lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä.
3) Paikasta:
Löytyy Suomen valtion suojelemattomat arvometsät 2020 raportista (Kts. s. 53)
https://www.sll.fi/app/uploads/2020/12/7a393b43-metsa%CC%88kartoitusraportti2020.pdf
Aiempaa uutisointi alueesta:
https://www.apu.fi/artikkelit/ikimetsa-on-aikamatka-hiisien-suomeen-sota-muutti-kaiken
Kannanottoja alueesta:
Maakuntaliitto:
”Kieluansalon MU-alue on maakuntakaavan yksi kolmesta valtion maille osoitetusta retkeilykäyttöön varatusta alueesta eikä Etelä-Savon alueella ole yhtään laajempaa maitse saavutettavaa laajempaa retkeilyaluetta. Maakuntaliitto korostaa Kieluansalon, Kakonsalon ja Koloveden kansallispuiston poikkeuksellisia ominaispiirteitä.”
”Maakuntaliitto myös muistuttaa, ettei kaavoituksella suunnitella ainoastaan nykyhetken tarpeita, vaan sillä tulisi suunnitella myös tulevaisuutta tai ainakin jättää mahdollisuus tulevaan kehitykseen. Kevään 2020 koronaepidemian seurauksena luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat lisääntyneet huomattavasti. Piikki tasaantunee ajastaan, mutta on hyvin mahdollista, että uusien käyttäjäryhmien löydettyä ulkoilureitistöt tulevat niiden käyttömäärät jäämäänkin aiempaa korkeammalle tasolle.”
Etelä-Savon ELY-keskus:
”Metsähallitus on aiemmin todennut, että Koloveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman tulevan päivityksen yhteydessä on tarkoitus tarkastella puiston kytkeytymistä ympäröiviin alueisiin kuten Kieluansaloon mm. reitistöjen osalta.”
”Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät huolehtimaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta sen ohella, että edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.”
”ELY-keskuksen näkemys on, että voimassa olevaa maakuntakaavaa sekä voimassa olevaa yleiskaavaa laadittaessa kyseessä on ollut harkittu ja kauas tulevaisuuteen ulottuva virkistyskäyttöpotentiaalin varaaminen Koloveden kansallispuiston läheisyyteen.”