Tuuloslaiset yrittävät torpata Paadenkolun kiertotalouspuiston
Paadenkolu Oy:n kiertotalouspuistohanke Tuuloksessa on herättänyt lähialueiden asukkaat tiukkaan vastarintaan. He pitävät ylipäätään kaunisteluna kutsua vihertävällä nimellä hanketta, joka on heidän mielestään uusi kaatopaikka. Myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja alueen luonnonsuojeluyhdistykset ovat suhtautuneet suunnitelmiin hyvin kriittisesti.
Paadenkolu Oy:n YVA-ohjelmassa yhtiö suunnittelee alueelle mm. maa-aineksen ottoa, murskausta ja varastointia, turpeen ottoa ja mullan valmistusta, sinne tulisi maan- ja lumenkaatopaikka, alueella aiotaan käsitellä pilaantumattomia maa-aineksia, lisäksi suunnitelmissa ovat jätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus sekä puuterminaalitoiminta.
Vastaanotettavia jätteitä olisivat mm. pilaantuneet maa-ainekset, rakennus- ja purkujätteet, erilaiset teollisuusjätteet, ylijäämäkalkit sekä polttoprosesseissa syntyvät tuhkat, kuonat jne.
Tuuloslaiset ovat ennen kaikkea huolestuneita kiertotalouspuiston ympäristövaikutuksista. Kiertotalouspuiston perustaminen ja toiminta paitsi tuhoaa hankealueen luontoarvoja, voi olla riski mm. vesistöille pitkälle tulevaisuuteen. Alue on vedenjakalla, ja kummassakin valumasuunnassa vesien pilaatuminen aiheuttaisi huolestuttavia ympäristöhaittoja.
Lisäksi hanketta vastustavat tuuloslaiset ovat muistuttaneet liikenteen haitoista ja epäilleet koko hankkeen yhteiskunnallista ja alueellista tarpeellisuutta. He eivät ole myöskään pitäneet yristystä tällaisessa hankkeessa kyllin uskottavana toimijana. Samoin lähiasukkaat epäilevät onko hankkeen ympäristövaikutukset kuvattu YVA-ohjelmassa riittävän laajasti ja luotettavasti.
Tuuloslaiset aktiivit ja luonnonsuojelupiiri ovat jättäneet jo muistutuksia Maakuntakaava 2040 -ehdotukseen, jossa on varaus kiertotalouspuistolle. Näyttää varmalta, että tuuloslaiset jättävät myös ELY-keskukselle kriittisiä lausuntoja YVA-ohjelmasta. Mielipiteitä voi esittää 27.2. asti.
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri otti kantaa Paadenkoluun maakuntakaavamuistutuksessaan jätehuoltoa kommentoitaessa:
Kaavaehdotuksessa on jätteenkäsittelyalueet EJ korvattu merkinnällä ”EKO, kiertotalousalue”, jota Ympäristöministeriön maakuntakaavaopas ei tunne. Alueet ovat silti ”loppusijoituspaikkoja” eli kaatopaikkoja: kiertotalousalue on alue, jossa kaikki tuotava materiaali kierrätetään. Asukkaita ei pidä johtaa harhaan EKO-merkinnällä vaan palauttaa EJ-merkinnät.
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri esittää, että ehdotusvaiheessa olevasta maakuntakaavasta poistetaan EOk/EKO-merkinnällä oleva kohde 578 (Paadenmäki) Tuuloksen Sydänmaassa. Satunnaisesti toimivan kalliolouhoksen ympäristoon on metsäalueelle ryhdytty suunnittelemaan uutta kaatopaikkaa. Toteutuessaan se aiheuttaisi lähiympäristölle useita haittoja ja riskejä sekä vähentäisi Kanta-Hämeen hiljaisia alueita, joista yksi ulottuu suunnitellun kaatopaikan tuntumaan (Paula Mustonen 2007: Hämeen maakunnallinen melutasoltaan hiljaisten alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmien avulla). Jätteiden vastaanottajina, käsittelijöinä ja kierrättäjinä on jo useita suuria toimijoita liikenteellisesti keskeisillä paikoilla Kanta-Hämeessä sekä Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan puolella.
Alue on vedenjakajalla, ja haitta-aineiden pääsy vesiin aiheuttaa luonnolle haittoja molempiin valumasuuntiin. Pohjoisessa on suoalue sekä luonnonarvoiltaan suojelemisen arvoiset Koukkujärvi ja Kiuasjärvi. Etelässä uhkana on Ormijoen pilaantuminen ja vaikutusten näkyminen jopa Suolijärven Pohjoistenlahdella. Alajuoksulla Suolijärven Pohjoistenlahdella on direktiivilajien, viitasammakoiden lisääntymisalue ja täplälampikorentojen esiintymisalue, joihin hanke saattaa vaikuttaa haitallisesti. Vaarallisia aineita vastaanottavalla kaatopaikalla riski vesien pilaantumisesta on ajan mittaan suuri. Kohdealue on osin suota, jonka turvesuunnitelmassa kaivettaisiin (lisää kasvihuonekaasuja), ja kaatopaikan perustaminen suolle tai suon läheisyyteen on kyseenalaista. Mikäli alueella kiviaineksen otto lisääntyy ja sitä louhitaan nykyisen luvan sallimaan syvyyteen saakka, se saattaa vaikuttaa pohjavesiin ja haitallisesti alueen vesistöihin. Hankealue on metsäkanalintujen elinaluetta, siellä tavataan kehrääjä ja se sisältää säilyttämisen arvoisia luontokohteita, kuten suhteellisen hyvin säilynyt ruoho- ja heinäkorpi, lehtomaista kasvillisuutta, luonnontilaisen kaltainen luhtainen nevakorpi sekä kallioisia ja louhikkoisia kumpareita. Rehevän kasvillisuuden joukossa on paikoin vaateliaita lajeja, kuten yövilkkaa. Kiertotalouspuistohanke uhkaa tuhota alueen luontoarvot, joita metsänomistajien ohella käyttävät vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät.
25.2.2019
Markku Karvonen
Luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja