Harkintaa hakkuiden sijaan

HAMK:n metsätalouden koulutuspäällikkö Antti Sipilä kirjotti hiljattain Hämeen-Sanomissa, että metsien terveydestä tulisi huolehtia hakkuilla ja harvennuksilla. Tekstissä korostettiin Kanta-Hämeen metsien olevan Suomen parhaiten kasvavia metsiä.

On hienoa, että Hämeen metsä kasvaa, mutta täytyy huomauttaa, että talousmetsän tuottavuus on eri asia kuin ”metsän terveys”. Metsätalouden uudistamis- ja hoitotoimet heikentävät usein monimuotoisuutta, vaikka ne kasvattaisivat puun kasvua ja hiilensidontaa. Metsien uudistamis- ja hoitotoimet on arvioitu keskeisimmäksi luontotyyppien uhanalaistumisen syyksi Suomessa.

Hiilensidontaan panostaminen on toki tärkeää, sillä Suomen maankäyttösektori todettiin vuoden 2021 tilastoissa hiilensitojan sijaan päästölähteeksi. Tilastokeskuksen yliaktuaari Sini Niinistö huomautti tämän johtuneen etenkin ”uudesta puuston kasvun arviosta ja korkealla tasolla toteutuneista hakkuista.” Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen totesi tänä vuonna blogitekstissään Suomen nykyisten hakkuutasojen olevan kestämättömällä tasolla.

On hyvä pohtia hiilensidonnan keinoja ja tarttua reippaasti toimeen, mutta hakkuisiin ja hoitotoimiin liittyvissä käytännöissä on syytä harjoittaa myös huolellista harkintaa. Nykyiset tilastot monimuotoisuuden ja hiilensidonnan saralla viestivät kestämättömistä käytännöistä.

 

Arttu Hallberg, Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys

 

Lähteet:

Luontotyyppien punainen kirja – osa 1, 2018, s. 323

Maankäyttösektori ensimmäisen kerran päästölähde vuonna 2021 – Suomen kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Tilastokeskus. 25.5.2022 [viitattu 24.11.2022]. Saatavissa: https://www.stat.fi/uutinen/maankayttosektori-ensimmaisen-kerran-paastolahde-vuonna-2021-suomen-kokonaispaastot-pysyivat-edellisvuoden-tasolla

Kadonnutta hiilinielua etsimässä. Luonnonvarakeskus. 27.6.2022 [viitattu 24.11.2022]. Saatavissa: https://www.luke.fi/fi/blogit/kadonnutta-hiilinielua-etsimassa